Matkaratsastusistunnasta muutama ajatus

Edelliseen kirjoitukseeni olikin muutama innokas jo kysellyt lisää tästä mainitsemastani mr-istunnasta.
Omasta mielestäni mr-istunta on eräänlainen "kevyt istunta", missä mahdollisimman vähän häiritään ja kuormitetaan hevosen liikkumista. Käytännössä siis seistään jalustimilla tasapainoisesti ja annetaan hevosen selälle tilaa liikkua. Jos oma istunta huojuu, pidetään harjasta kiinni aluksi ja etsitään sopivaa asentoa. Jalat lepäävät hevosen kylkiä vasten rentoina, reisillä ja polvilla ei puristeta. Asennon pitäminen vaatii todella hyvää keskivartalon lihaksistoa ja hallintaa, mutta tässäkin asiassa harjoitus tekee mestarin!

Kisoissa olen itse aina mennyt ravia keventäen. Mutta nyt kisamatkojen tultua pidemmiksi, pitää tuota omaa kevyttä istuntaa treenata ja käyttää. Jokainen hevosta auttava asia matkalla säästää hevosen energiaa ja se jaksaa paremmin. Ulkomailla pitkillä matkoilla (160 km) jopa hevosen otsaharjat ajellaan pois. Silloin ei voi harja olla huonosti -> hevonen ei heiluta päätään ärsyyntyneenä -> ei mene energiaa mihinkään turhaan. Suomen olosuhteissa tämä nyt lienee jo hivenen liioiteltua.

Kun itselle sopiva asento löytyy, pystyy hevosen selässä taittamaan matkaa helposti pitkältikin. Leirillä meidän istuntaamme kuvattiin ratatreenien yhteydessä ja Kalilein(kin) ravi näytti, mr-istunnassa ollessani, rennolta, pitkältä ja hevonen hyvin tyytyväiseltä. Huomasin itsekin miten helppoa oli kyydissä matkustaa, kun sain aseteltua jalkani ja yläkroppani oikein. Helposti tuli nojattua aivan liian paljon eteen eikä "keskivartalon korsetti" pysynyt jäntevänä.

Yritin löytää kuvaa mr-ratsukosta sivultapäin, mutta aikasten laihoin tuloksin. Oheisissa kuvissa ystäväni Alina Garcia- Huovinen on kisaamassa arabiratsuillaan Espanjassa ja Ranskassa.
Omaa istuntaani voi ihmetellä yhden kuvan verran edellisesen postauksen laukkatreenikuvasta.
(Kuvassa Mikko-Possu on juuri aiheuttanut sivuloikan ja siitä seuranneen ristilaukan)

Viikon tapahtumia

Alina ja Kalilei 18.2.2012

Viimeinen viikko on mennyt aikasten matkaratsastuspainotteisesti.
Hyvä ystäväni Alina Garcia- Huovinen saapui viime viikon torstaina meille muutaman päivän kyläreissulle monen vuoden tauon jälkeen. Kotimaassaan Espanjassa Alina kasvattaa, kilpailee ja valmentaa työkseen matkaratsastusarabeja omalla 20 hevosen tilallaan lähellä Barcelonaa.
Viimeisin FEI-tulos on Ranskan Tartasista, jossa Alina 23.10.2011 Vadiva-ratsullaan selvitti CEI2* 130 km:n luokan huimalla keskinopeudella 18,2 km/h. Uran ehkä huimin ja sijoitukseltaan paras FEI-tason kilpailu on vuodelta 2008, jolloin Alina ratsasti viidenneksi 2-päiväisessä 200 km:n CEI3*-kilpailussa ratsunaan Zeus.

Alinan vajaan viiden päivän vierailun aikana imin tietenkin kaiken mahdollisen tiedon häneltä auttamaan omaani ja Kalilein matkaratsastusuraa. ;)
Teimme mm. heinäkuulle asti ulottuvan valmennus- ja kilpailusuunnitelman. Omat tavoitteeni olivat kuulemma aivan liian helpot ja jo nyt toteutettavissa. Hevonen on terve ja erinomaisessa kunnossa, joten nyt sitten vaan rima korkealle ja tiukasti katse kohti tavoitteita. Täytyy toki myöntää, että pieni toteuden siemen taisi Alinan puheissa olla... Muutama viikko sitten ollut 62 km kisamatkakin kun oli aivan leikittelyä Kalileille.

Kerran pääsimme käymään maastossa Alinan kanssa, loman sisältö kun oli pikkuisen muutakin kuin heppojen kanssa touhuamista. Alina otti ratsukseen Kalilein ja itselleni otin Porren. Kävimme hölköttelemässä reippaassa ravissa 11 km lenkin. Lenkillä on loppupäässä 1,5 km pätkä hieman vilkkaammin liikennöityä maalais-asvalttitietä. Yleensä keskipäivän aikaan tiellä ei kohtaan ainoatakaan autoa. Mutta tietenkin nyt kun mukana oli autoja hieman jännittävä Porre, autoja kulki lähes letkassa ohi molempiin suuntiin! Eikä siinä vielä kaikki... Lisämausteeksi saimme vielä ohitettavaksi tietä auraavan traktorin! Kaikkien kulkupelien ohitus sujui kuitenkin hyvin ja Pörriäinenkin otti autot erittäin iisisti. Tainnut vanhuus vaikuttaa tässäkin kohtaa tai sitten vanha herra on miettinyt asioita pienessä päässään. Meidän nämä lähiteiden maastolenkit ovat lähes täysin autovapaat, eihän täällä landella nyt kukaan minnekään kulje. :)
Alinalla ei Kalileista ollut mitään ihmeempää sanottavaa. Kehui satulaa hyväksi hevoselle sekä itselle (Albion koulupainotteinen yleissatula K2) ja naureskeli Kalilein lyhyttä ravia. Eihän tuo tappijalka tokikaan ole mikään liitoravi-arabi. ;) Kalilein lihavuuskunto sai myös erikoiskiitokset, on kuulemma hienon sporttisessa kunnossa ja näyttää aivan urheilijalta!

Sunnuntaina Alina piti Auran ABC:llä luento- ja keskustelutilaisuuden matkaratsastushevosten valmentamisesta ja treenaamisesta heillä Espanjassa. Kymmenisen innokasta kuuntelijaa oli paikalla ja yli neljä tuntia saimme erittäin helposti kulutettua höpinöihin.
Espanjassa matkaratsastus on erittäin suosittua ja siellä on normaalia, että aivan tavallisten kisojen 90 km kisamatkalla on osallistujia yli 60!! Lajin harrastajien määrä on hieman eri luvuissa siellä kuin täällä. Lisäksi täällä tuntuu pitkä kisamatka olevan jo 50 km. Alina sanoi, että heillä kaikki omat hevoset pystyvät suorittamaan 160 km kisamatkan, mutta kaikki eivät vain pääse matkaa läpi riittävän suurella keskinopeudella eli osallistuvat mielummin "vain" silloin 120 km luokkiin. Kisoissa voidaan keskinopeus-tavoitteeksi laittaa esim. 20 km/h. Tuntuu todella huimalta ja tietysti onkin myös sitä! Tokikaan KUKAAN ei tuolla keskinopeudella pistele kisaa läpi SUOMENHEVOSELLA... Mitenkään Kalileitakaan väheksymättä. ;)

Alina & Kalilei ja Taru & Porre 18.2.2012

Alina ja kisaratsu Tinka 4.12.2011 Santa Susanna ESP CEI*** 2x100km, tulos 13,9km/h