Perussettii

Aivan perus- maanantai. Tavallisesta tavallisempi.

. . . Kissan kanssa ihmeteltiin kaksoisporkkanoita.

. . . Lämmiteltiin tassun pohjia auringossa.

. . . Tehtiin arkisista asioista tilataidetta tallin eteen.

. . . Päästeltiin muutamat riemukkaat hypyt ensimmäisen laidunpäivän kunniaksi.

. . . ja mikä hämmentävintä: molempien puttejen kanssa pääsi nauttimaan 

maastomaisemista vielä illan viimeisinä tunteina!

EpäHurja- Urmas

Minishettisori Hurja- Urmas, synt. 2012

Turun Ravinuoret

Match show Metsämäen raviradalla 27.4.2014

Tuomarit: Pauliina Vine ja Seija Nurmi

Olen luvannut sekä itselleni että nuoremmalle miniponille, Hurmakselle, että kerran vuodessa näyttäydymme yhdessä julkisella paikalla. Tänään oli se päivä tälle vuodelle.

Olen erittäin hämmästynyt! Oletin tämän nuoren orhin riekkuvan ja keulivan muiden hevosten keskellä nimensä edellyttämällä tavalla. Mitä vielä! Ei yhtään mitään sellaista. Termiitti käyttäytyi erittäin korrektisti ja malttoi jopa tönöttää paikoillaan rakennearvostelun ajan. Lähes tauotonta kimeää hirnumista sentään kääpiö tarjoili, mutta mahtuuhan ääntä maailmaan!

Eiköhän niitä paparazzi- kuviakin ole tulossa näytille...
Tämän postauksen kuvista kiitän vauva- ja poniapuri Tarja Herolaa!

Hurmas sai paristaan sinisen ja seuraavanlaisen arvostelun:

Kiva ilme.

Kehittymätön ylälinja, riittävä pituus rungossa.

Pieni etuosa, paremmin kehittynyt takaosa.

Tässä kehitysvaiheessa takakorkea.

Riittävä luusto jaloissa, erittäin kiverä kinner.

Tahdikas käynti, jossa takaosan liike puutteellinen.

Kevyet raviliikkeet.

Söpö poni.

Rakkaustarina

Täällä on ollut "ilo" seurailla rakkaustarinaa aitiopaikalta. Kaikki sai alkunsa muutama viikko sitten uuden tarhakaverin ilmestyttyä kuvioihin. Tässä tarinassa uusi tarhakaveri on musta iso vesiastia. Talven ajan tarhassa olleet parinkymmenen litran rakennussangot olivat niiiiiin nähtyjä, mutta tumman pyöreämuotoisen kaunottaren ilmestyttyä aitojen sisäpuolelle alkoi tapahtua.

Ensin kosiskeltiin hellästi rapsuttamalla ja hieman etujalalla tuuppailemalla.

Muutamaa päivää myöhemmin oli astiaan otettu jo läheisempääkin kontaktia. Tuloksena oli puoliksi haljennut keppu ja vedet pitkin tarhaa.

Rakkaustarinan loppuhuipennus tapahtui lähimenneisyydessä. "Mikä tuo ääni on?!" Okei, miniponi raahaa vesiastiaa pitkin tarhaa ja heittelee sitä tarmokkaasti eri suuntiin.

 

Kovasti poni touhusi ja hääräsi. Näytti olevan oikein mieleinen uusi ystävä! Näin rahoittavana osapuolena tietysti pyöri euron kuvat silmissä, kun mietin paljonko tuollainen uusi vesikippo maksaa ja montakohan orhi aikoo vielä tämän jälkeen niitä tuhota...

Näiden kuvien toiminta oli vasta alkulämmittelyä. Meno villiintyi hetki hetkeltä ja nyt alkaa pikkuhiljaa tuntua, että taidan olla tilanteessa missä olen nähnyt jo kaiken. Kuten sen, miten tämä pikkuponi makaa selällään tarhassa ja pitää rikkomaansa ja leikittämäänsä 60 litran vesiastiaa koukistettujen etujalkojensa päällä!!!

Tässä kohtaa seuraa se muhevin paljastus: KAMERASTA OLI AKKU LOPPUNUT siihen vaiheessa!!! Ei siis kuvatodisteita!! Seisoin aivan vieressä, KAMERA KÄDESSÄ, enkä saanut tapahtumaa ikuistettua! Melkein uskomatonta!

Poneilla on nyt uusi vesiastia. Musta, suorakulmion muotoinen iso kippo. Se ei, onneksi, ole kiinnostanut kuin juomisen merkeissä.

Hurmaskin kotiutui eilen lainakodistaan. Kotiutumisesta olisi vaikka miten kirjoitettavaa ja kuvia sekä videota jaettavaksi. Taidan kuitenkin todeta vain Herra Suuren Orhin ja Hänen Ison Egonsa kuittaantuneeksi heinävahvuuteen hyvin munaisasti.

Kuvaamisen taito (tai taidottomuus)

Mää sain kaverin järjestelmäkameraa lainata tänään Maijan ratsutuksen ajaksi, mutta siinä mukana ei tullut kuvaajataitoa, pahoitteluni. Mää onnistuin tällä kertaa saamaan erittäin tarkkoja kuvia kentän takana pörräävästä traktorista, otoksia puolikkaasta ratsukosta, kovin epäselviä sutaisuja epäedustavasta askelvaiheesta ja pölypilvestä ratsukon jo poistuttua paikalta.

MUTTA! Voitto halusi edustaa teille laukassa! Sain laukkatreenistä muutaman julkaisukelpoisen räpsäisyn!

Heheheee, mää tiedän! Kuvat ovat melkein samanlaisia, ei voi mitään. Voitto ja kamera halusivat yhteistyössä teidän näkevän vain näitä askelvaiheita. Mikäs siinä, ihan suht ilmavaahan tuon otuksen laukka on.

Loppuun tarjoilen yhden ravikuvankin, olkaa hyvä!

Ja mitä Porren ja mun yhteisiin treeneihin Maijan valvovan silmän alla tulee, ne menivät ihan jees. Taidan mää jotain oppia pikku hiljaa, ei koko ajan ollut tällä(kään) kertaa kaaosta!

Tallinpitäjä tahtoo

- Satulahuovat, joihin ei tartu karvaa! (kraaaaps, kraaaaps, kraaaaps. Emmää niitä karvaisinakaan voi pesukoneeseen laittaa)

- Kaviosta irronneiden kenkien muuttuvan pinkeiksi ja piipittäviksi, jotta ne voisi löytää laitumelta / tarhasta / maastolenkin varrelta. (Täähän on tää perustoive)

- Hevoset, jotka eivät karkaile puoli-avoimesta portista samalla kun lykkäät kottikärryillä heinää tarhaan. (Porre P*RKELE!)

- Oppia ratsastamaan (Huomenna treenipäivä kentällä, jes!)

- Paljon lisää tunteja vuorokauteen. (Hommaa rästissä, tietysti, mutta ois tätä blogiakin kiva päivittää ahkerammin)

Suuren urheilujuhlan tuntua!

Iiiiiiiiha-ha-na päivä takana! Meillä oli täällä "mestoilla" tänään kyläkilpailut lähiseudun aloitteleville ponitytöille! Viimeisen päälle puunattuja poneja, arvovaltainen tuomari, pikkuisessa jännityksessä olevia ratsastajia, kannustavia taustajoukkoja, hurraavaa yleisöä ja aivan mahdottoman upea kevätilma!

 

 

 

Pienet tytöt esittivät taitojaan tehtäväradalla taluttajan avustamana. Luokan päätyttyä pidettiin asiaankuuluvasti palkintojenjako palkintoineen. 

Täällä maalla kaikki on jännää! (Paitsi traktorin ajeleminen tiellä, se on arkipäivää ja "niiiiin-nähty-juttu".) Tallikaveriaan kisatouhuissa kannustivat tottakai myös kisapaikan tallin hevoset ja hämmästelivät samalla pihaan pöllähtäneitä naapuritallien poneja.

Isojen tyttöjen luokka alkoi ryhmässä tapahtuvalla verryttelyllä.
... ja sitten radan ratsastuksen pariin! Tuomarin sihteerinä toimineen allekirjoittaneen kuvasaalis koostuu tällä kertaa vain taidokkaasti tehdyistä alku- ja/tai lopputervehdyksistä.

Tarkan tuomaroinnin ja huolella suoritettujen pisteenlaskujen jälkeen luokan tulokset olivat selvillä. Ruusukkeet ripustettiin juhlallisesti suitsiin, kunniakierrokselle kipaistiin hyvällä mielellä, poneille annettiin kiitokset ja matka kotia kohden saattoi alkaa.

Me kisajärjestäjät emme kipitelleet aivan suorinta tietä kotiin... Grillikausi on nyt korkattu!
Kisapäivän innoittamana seuraavaa kertaa varten on jo vaikka ja miten ajatuksia! Tämä ei todellakaan jää tähän, tää oli niiiin superia!!

Koikkaloikkaa

* * * Tänään esteloikittiin, huomenna luvassa koulupiiperrystä! * * *

On kauniin ilman hukkaan heittämistä ratsastaa täydellä auringonpaisteella maneesissa! Mutta minkäs teet, tällä kertaa koikkaloikattiin katto pään päällä, ensi kerralla luultavasti ei.

Voitto suoritti oikein hyvin. Yhä ja edelleen ruuna jää leijumaan esteen päälle, mutta korjaantuu kerta kerralta.

Ensimmäisen videon taustalta saatatte kuulla pienen apuvalmentajan kovaäänisiä treenivinkkejä, heh heh...

Näinkin voi käydä

* * * !!! Huom huom !!! Asia on käsitelty tuotteen valmistajan kanssa jo, 

joten tämän jutun pointtina ei ollenkaan ole se mikä linimentti on kyseessä! * * *

Ohhoh... Taisi olla Iiriksellä ja Voitolla raskaat estetreenit torstaina. Laitanpa kotiin tultuamme linimenttiä ruunan jalkoihin. (Truuuuut - hinkuti hinkuti hinkuti.) Pitääkin laittaa hieman enemmän sitä tuonne takajalkoihin, ne kun ovat Voiton heikko kohta. (Truuuuut- lisää hinkuti hinkuti hinkutusta) En laita pinteleitä näihin jalkoihin tällä kertaa linimentin lisäksi, olkoot ilman.

Perjantai: ei ihmeempää. Lauantai: ei ihmeempää. Sunnuntai: ei vieläkään mitään.

Maanantai 7.4.2014

Maanantaina aamulla: Miksi noi Voiton jalat näyttävät jotenkin oudosti märälle? Ja kappas, ihan kuin tuolla olisi haavakin... Mitäs se Porre nyt yhtäkkiä on Voittoa alkanut potkia?! (Hevosen harjausta tallissa) Miksi näistä jaloista lähtee näin paljon karvaa? Ja mitä nämä kaikki jäljet ovat? Käääääk!

(Jalkojen puoli- hysteeristä pesua) Apua, iiiiiik! Mitä näille jaloille on tapahtunut? AIVAN - Se linimentti! Pakko olla se!! Mutta miksi? Ei näissä jaloissa ollut mitään haavoja ennen? Eikä ihoärsytystäkään. On tälle tyypille ennenkin linimenttiä levitetty, ei tosin tästä pullosta, torstaina mää sen uuden pullon vasta korkkasin.

Tiistai 8.4.2014

Tiistaina: Tää vaan leviää !! Mitä mää teen?! Palokunta?! Poliisi?! Eläinlääkäri?!?!!

Torstai 10.4.2014

Torstai: Hei, hetkinen! Täähän näyttäis ihan siltä, että ei nää enää leviä vaan vammakohdat ovat kuivumassa. Jes, hienoa!

En kyllä nyt ihan samantien keksi, miksi näin kävi. Olikohan uusimmassa linimentissä jotain erilaista mitä niissä edellisissä? Jokin ainesosa näyttäisi aiheuttaneen aikasmoisen ihoreaktion. Emmää sitä samaa linimenttiä enää uskalla käyttää tähän kultamussukkaan! Ei ollut ees mikään silkkikarva-peevee, vaan tämmönen ehta-aito mammuttijalkakarvaturrukkaputte. Huh, toivottavasti tää seikkailu olis tässä. Tälle viikolle ois sovittuna taas parit ratsuttajatreffit, kun näiden vuoksi pidettiin pieni huilijakso.

Käännä kyljen kautta

* * * Joo, tosi helppoa! * * *

Kuvituskuva: Porre 28.3.2014

Aira Toivolan ratsastuspilatestreeneissä Koivumäen tallilla 11.4.2014

Taas törmäsin kysymyksiin, joita olen ennenkin pohtinut. Miksi ratsastaminen on vaikeaa? Miksi ei ole oikotietä onneen? Miksi pitää opetella asiat monen toiston kautta eikä lyhyempää reittiä ole? Miksi ratsastustaito- taikaloitsua ei ole keksitty?

Perjantai- iltana oli hyvinkin sateinen keli, joten en laittanut ollenkaan pahakseni treenejä maneesilla. Varsinkaan kun ne tapahtuivat Airan katseen alla parempaa istuntaa etsien. Sain Airan jakamattoman huomion yksityistunnin merkeissä aiheena kääntäminen.

Aloitimme hyvinkin alkeista. Paikallaan olevan hevosen etuosan kääntämisellä yhden askeleen verran. Tämä tehtiin ohjalla ja istunnalla. Jep, osaan mää ohjasta vetää ja hevosen pitäisi siirtää etupäätään sen seurauksena. PITÄISI. Toispuoleinen ratsastaja saa hevosen tekemään jänniä asioita. Porren ja itseni tapauksessa toiseen suuntaan kääntymään etuosalla ja toiseen suuntaan siirtämällä takaosaa nököttäen päättäväisesti paino etusilla.

Vatsalihaskytkennän kautta kyljet haltuun ja ylävartaloon kiertoa. Kyllä mää ne löysin! Ja sitäkin nopeammin hävitin. Käynnissä ratsastimme kulmia, pohkeenväistöjä ja avoa. Miten paljon sujuvammin toiseen suuntaan asiat voikaan tehdä? Miten paljon helpompaa hevosen on suorittaa asiat kun ratsastaja ei laita vastaan kaikella mahdollisella keinolla? Ei se autokaan liiku, jos samaan aikaan painaa jarrua ja kaasua.

Päivän päätteeksi vielä hieman visaisempi pähkinä. Laukkakahdeksikkoa! Eikä millään isolla pääty-ympyrällä, vaan 10 metrin kaarilla. Nosto, kaari hallittua laukkaa kyljen kautta kääntäen, suoristus, laukan kasaaminen, sujuva siirtyminen raviin, puoli pidäte, uusi laukka ja kyljen kautta kääntäen uuteen suuntaan. Tuli hiki. Tuli Porrelle ja tais tulla sille kypäräpäisellekin.

Kotitehtäviä saimme ja niitä työstetään hurjan motivaation siivittämänä täällä kotona tulevat viikot.

Onnellisuuden pieniä hetkiä

 

Päivä elämästäni, keskiviikko: 

"Onnellisuudessa ei ole kyse siitä, että saat jatkuvasti kaiken haluamasi. 

Kyse on sen rakastamisesta, mitä sinulla on ja kiitollisuus siitä."

Kiitos Marjut, että soitit aamulla ja ehdotit tulevasi viihdyttämään muksua, 

jotta pääsen Voiton kanssa maastoretkelle!

Hullulla on halvat huvit

Tiedän, että koen todella vaikeaksi luopua mistään mitä ehkä mahdollisesti vielä tarvitsen.
Toisinaan sitä kuitenkin huomaa miettivänsä, että pitäisikö sitä päänuppia tutkia sittenkin hieman tarkemmin?

Terveisiä Tampereelta!

* * * Mitä jäi Hevoset -messuilta mieleen? * * *

Päivä kului hyvinkin sujuvasti aamusta iltapäivään messutarjonnan parissa. Aloitin kiertelemällä myyntikojuja ja siinä ohessa kuuntelemalla ja vilkuilemalla Terhi Stegarsin kouluratsastusklinikkaa. Hyviä ajatuksia hänellä oli nuoren hevosen kouluttamisesta; perusperiaatteita, jotka toisinaan aina unohtuvat...
Aamupäivä jatkui Suomenratsujen jalostusorinäytöksellä. Jos omalle tammalle pitäisi sulhasta miettiä, yksi nimi listaan olisi tämän päivän perusteella aivan varmasti Savelan Hemuli! Ja näin jälkikäteen sukua vilkaistuani en yhtään hämmästy valintaani, jokin noissa Lerkkanalaisissa viehättää!

Iltapäivän puolella istuin katsomossa ihastelemassa valjakkoajokisaa ja ihmettelmässä esteratsastusta. Shoppailua en aivan täysin unohtanut, vaikka ostoslistalla oli vain ja ainoastaan yksi tavara.

Mitä mukaan tarttui? Ainakin se ostoslistalla ollut koulukisahuopa! Tämä valitsemani huopa on tukevaa materiaalia ja siinä on hyvä muotoilu. Merkki on itselleni ennestään tuntematon LeMieux. Tämän erikoisuutena on huovan kiinnitys satulan D- lenkkeihin vastinhihnojen sijaan. Vastinhihnojen kohdalla on vahvike, joka estää kulumista. Ensivaikutelma on hyvä, toivon tästä pitkäikäistä kumppania meille!

Tarulandian kotikolo sai messuilta uuden ovikyltin. Osui ja upposi - ei voinut jättää lunastamatta!

Iltalukemiseksi on tarjolla muutama Kärryillä- lehti ja Hevosenomistaja -lehti. Miltä kuulostaa Hevosenomistajan kansijuttu: "Hevosen omistaminen ja parisuhde"? Vielä en avannut lehteä juttua vilkaistakseni, mutta luvassa saattaa olla itkua tai naurua. Saatanpa tietää myös erään nuoren miehen, joka vuosien kokemuksella saattaisi pystyä antamaan omakohtaisen kommentin asiaan. (Kääk!)

Nyt lehtien kanssa kohti sohvan nurkkaa. Mukavaa tulevaa viikkoa kaikille!

Uhkapeliä

Neiti Tallinpitäjä kysyi Marjutilta luvan saako Miniponi arvuutella tämän päivän lottonumeroita, 

koska Duke oli eilen pätevänä Eurojackpot-  numeroiden  kanssa. Lupa tuli!

Miniponi -tuulitukka valmistautumassa koitokseen.

Neiti Tallinpitäjä askarteli numerolaput pahville ...

... ja levitteli sekoituksen jälkeen laput pitkin poikin tallin edustaa. 

Haastetta lisäsi super- fööninä puhaltava tuuli.

Miniponi tökki kärsällään laiskanlaisesti numeroita näyttäen valintansa. 

Termiittiä kiinnosti enemmän mutustella kevään ensimmäisiä ruohonkorsia tallin vierestä.

Miniponi valitsi nämä numerot... 

... ja Neiti Tallinpitäjä piipahti R- kioskilla lunastamassa kupongin.

Arvontaan on aikaa enää muutamia minuutteja! Nyt peukut suuresti pystyyn!