* * * Ismo Alankoa otsikkoon lainatakseni * * *
1. LAIDUNKRIISI
Ensin luulin ja pelkäsin, että tänä kesänä ei hevosille ole riittävästi laidunta syötettäväksi. Huolestuin, etten saanut kuivaheinää riittävästi ostettua varastoon ja olen jo ennen juhannusta pienessä pulassa. Nyt epäilen, että kaksi suomenhevosta ja kaksi minishettistä eivät ehdi pakkasiin mennessä syödä kaikkea sitä peltoa, minkä olen saanut käyttööni! Ja montako paalia kuivaheinää on mennyt kesän aikana? Alle viisi!
Tätä tietä pitkin pitäisi kulkea: vasemmalla tarhailee pari ponia ja oikealla laiduntaa kymmenkunta lehmää |
2. LEHMÄKRIISI
Naapurin lypsykarja on päässyt kesäksi ulos laiduntamaan. Meidän eräs hyvä maastolenkkimme kulkee tämän laitumen ohi ja nyt Voitto 5 vee on yhtäkkiä päättänyt (neljättä kesää täällä asuessaan), että lehmät popsivat pieniä suomenhevosia välipalaksi eikä kykene menemään paikasta ohi. Ei mene ratsailta kehottamalla, ei taluttamalla, ei raipalla, ei herkkupaloilla, ei käskemällä, ei rukoilemalla, ei kiukuttelemalla eikä edes peruuttamalla. Vastaavassa kohdassa Pörri 17 vee hieman kääntää katsettaan lehmien suuntaan ja jatkaa tyytyväisesti lampsien matkaansa.
3. TUKKAKRIISI
Mitä tehdä Voiton harjalle?! Pidänkö sitä kiinni, kuten edellisen vuodenkin? Annanko olla auki, jolloin pituus kärsii? Vai leikkaanko lyhyeksi, eihän tuo nyt niin kovin ihmeellinen ole. Suht pitkä, mutta ei liioin paksu.
4. HITAUSKRIISI
Mää olen aivan käsittämättömän hidas! Melkein aina ja jokaisessa asiassa. Eilisen kauniin päivän suunnitelma oli siivota varustehuone. Jep jep, siivosin mää sitä oikein pidemmän kaavan kautta. Mutta. En ehtinyt yhdessä päivässä kuin 1/3 könytä läpi sitä tilaa! Kenellä vaan muulla olisi mennyt pari tuntia koko huoneeseen... Meikäläinen oli taas niin perfektionistisella tuulella, että piti melkeinpä hammasharjalla pestä lattiaakin siellä.
5. IKUISUUSKRIISI
Miten yhdistää lapsi, ponit, hevoset, pihahommat, omakotiasuminen ja tämä kaikki yksin?
Vaikka on kyse kriiseilystä, postaus oli mahtavan positiivinen, jollain tavalla! Huomasin sitä lukiessani että omat kriisini ovat lähes samantyyppisiä: 1. Laidunkriisi, sillä pellon muokkaamisen vuoksi mulla on tänä kesänä vain 1 laidun käytössä, ja hevosia tällä hetkellä 5. Varsinaista laidunlomaa ei siis voida pitää, kun hevoset pitää laiduntaa 3 eri ryhmässä. No, ensi kesänä sitten vähemmän tätä kriisiä! 2. Mulla ei oo lehmä- vaan rusakko- tai metsäjäniskriisi. Pellolle jolla ratsastan on ilmestynyt noita luppakorvia jotka sitten mukavasti lähtevät kuin pienet nato-ohjukset hevosten jaloista kun olen melkein ratsastanut niiden yli! Mukavan rentoja treenejä! 3. Tukkakriisi on täälläkin, tosin 2 kesäihottumaisen suokin kanssa. Lähinnä kriisiä aiheuttaa kutinan minimointi jotta edes jotain tukkaa on jäljellä vielä syksylläkin! 4. Hitauskriisi, I hear you! Samaa varustehuoneen siivousta olen vakavasti harkinnut jo useita viikkoja, mutta ihan vielä en ole sitä aloittanut. Ehkä lomalla sitten, tosin, itseni tuntien en varmasti malta lomalla tehdä mitään tylsää siivoamiseen liittyvää, että ehkä sekin sit syksymmällä! 5. Ikuisuuskriisi, nyt ollaan vaikean kysymyksen äärellä... Jollain tavalla saat tuon kombinaation onnistumaan, onko hyvä tukiverkosto vai miten ihmeessä? Onko sulla joku salaisuus miten tuo pyörä oikein pyörii? Tsemppiä, ja onhan nyt sentään kesä, jolloin noin niinkuin lähtökohtaisesti asiat tuntuu sujuvan aika jouhevasti, vai mitä?
VastaaPoistaMulla ei onneksi (kop kop!!) ole tuota kesäihottumakriisiä. Siinä olisikin taas yksi pähkinä purtavaksi...! Ihottumahevosen hoito on vähintään potenssiin kymmenen verrattuna perus-heppaan.
PoistaMää en itseasiassa tiedä miten tätä pyöritän! Tukiverkosto on mielestäni hyvinkin minimaalinen... :/ Kesällä kaikki on ihanaa ja helppoa, mutta talvi. Niin talvi. Sanotaanko, että en halua edes ajatella sitä nyt kun ei ole edes juhannusta vielä ohitettu. Vielä on kesää jäljellä ja niin edelleen! :)
1. Sama "ongelma", laiska aitaaja.
VastaaPoista2. Salamakin varmasti ilahtuisi lehmistä. Hihihi.
3. Ääni letille. Ehdoton nounou saksille.
4. Onneksi mä olen olemassa. Autan sit ainakin kauppareissuilla. ;) (eikä jää varmaan kuin puolet listalta ostamatta..)
5. Ikuisuuskriisi on ikuisuusongelma, johon on simppeli vastaus: Teet sitä, mikä kivalta tuntuu. Valmista ei tulis muutenkaan koskaan. ;)
Onneksi sää olet olemassa!! Kauppareissuenkeli! :)
Poista...ja valmista tulis, jos vaan tekis enemmän!
:)
VastaaPoistaSellaista se on, elämä. Ja sä taidat elää täyttä elämää :)
Mutta vakavasti sanoen ihailen sitkeyttäsi, paljon on menneeseen vuoteeesi (ihan näin blogin perusteella) mahtunut.
Elämän suurimmat ilot ja suurimmat surut.
Ja siinä sä kuitenkin olet, positiivisena ja aikaansaavana. Hyvä Sinä :)
Kiitos kommentistasi! Ehdottomasti kaikkein kaunein kommentti, mitä tänne on blogin olemassaolon aikana jätetty!! Kiitos paljon!
PoistaMiten se mainoskin meni? "Elämä on". Niinhän se on, välillä mennään ylös, välillä alas, mutta harvoin tasaisesta tallaamisesta saa nauttia. :)
muihin en voi auttaa mutta pistä voitto peruuttamaan se tien pätkä, toimii hyvin "juurtuneilla". seur kerralla todennäköisesti jo kävelee mieluummin etuperin. outoa, mutta toimii.
VastaaPoistaEi auta peruuttaminen - kokeiltu! Pakittaa kyllä, mutta sitten kun lehmiä näkyy turvan etupuolella, ottaa aikasmoiset lähdöt. Tässä tapauksessa niitä lehmiä on kahdessa kohdassa ja matkaa tälle "lehmäsuoralle" tulee pitkälti yli 100 metriä, on tehtävä hivenen hankala. Nyt en ole edes jaksanut enää lähteä sinne tappelemaan, keräilen taisteluvoimia ja hion strategiaa vielä hetken ennen seuraavaa yritystä...
PoistaOn siinä melkoinen paletti pyöritettäväksi! Onko lapsen isästä mitään apua? Minkä ikäinen lapsi on?
VastaaPoistaPonipoika on nyt reilun 7 kk ikäinen. Hänen isänsä lähti enkeliksi taivaalle puoli vuotta sitten. :(
PoistaOngelmakohtaan 1 on ratkaisu kun mulla ois täällä pari tammaa muttei yhtään laidunta kesäksi..... :P
VastaaPoista