Kengittäjä-päivä!

Miniponin pedikyyriä elokuussa 2012

Tänään oli kengittäjän vierailupäivä meillä kotitallilla. Meillä käy erittäin harvinaislaatuinen kengittäjä-setä: sellainen joka a) vastaa puhelimeen tai soittaa vähintäänkin takaisinpäin ja b) tulee just silloin paikalle kun on luvannut! Tässä on kengittäjä, joka on havainnut olevansa myös palveluammatissa. Tähän kun lisätään vielä rautainen ammattitaito, ei voi kuin myhäillä tyytyväisenä löydettyään erinomaisen kengittäjän, joita on vain harvassa!

Voitto 3 vee oli leikkinyt tässä talvilomansa ja kengitysvälin aikana tuhkimoa jo kahdesti, joten nyt on kahden kengän sijaan kavioissa kiinni kaikki neljä kappaletta ja pikku hiljalleen alkaa nuorukaisen paluu liikutuksen pariin. Virtaa ainakin on, joten pienellä jännityksellä odottelen minkälaista kyytiä meikäläiselle on tarjolla!

Kalilei sai vihdoin alleen nastamenomonot, tähän asti ruuna on sutinut menemään kesätossuilla. Ja pitihän sitä heti käydä koeratsimassa hokkikengät, joten kisaratsu- Kaltsun 6 vko loma päättyi tänään 30 min maastokävelyyn. Käynnissä edetään ainakin vuoden loppuun saakka ja luulen, että myös sen jälkeenkin viikko - pari.

Viimeisenä vuoluvuorossa olivat meidän miniponilapset. Vanhempi seisoi käsittelyssä erittäin tottuneesti, mutta tämä toinen sankari... Nuorempi (tämän kesäinen) laittoi ranttaliksi! Hienosti lapsi antaa nostaa jalat ja putsata kaviot, mutta kengittäjän käsittely olikin toooooosi hurjaa! Puolivuotias seisoi takasillaan hyvinkin pätevästi ja yritti karistaa muutenkin käsittelijän pois jalastaan. Satakiloisella miniponilla ei kuitenkaan ollut yhtään mitään saumaa kahden raavaan miehen haliotteessa. Vuolu tuli siis tehtyä ja lyhennetyillä töppösillä kelpasikin painella komeaa pukkilaukkaa pihattoon päästyään.

Hyvää Joulua, Tarulle!

Toivottaa Taru

Olenkohan hivenen pessimistinen? Kun muut tekevät kollaaseja siitä, mitä haluavat joululahjaksi, tekee meikäläinen kuvan siitä mitä on itse ostanut itselleen lahjaksi. Mitäpä sitä turhaan jouluaattoon asti odottelemaan paljastuuko paketeista sitä mitä haluaa, hih hih.

Reunoksella oli joulumarkkinat, jolloin koko valikoima oli -20 %. Päätin, että NYT on se hetki, kun ostan itselleni uudet, hyvät sekä laadukkaat ratsastushousut. Valintani oli lopulta mustat Pikeur Luganat. Pitkään punnitsin näiden ja Pikeur Lantanan välillä, jälkimmäisetkin olisivat olleet SUPER HIENOT!

Reunokselta bongasin myös Eskadronin uuden Nici- satulahuovan, harmi vain ettei jäljellä ollut kuin yksi full-kokoinen huopa. Paikkasin harmistustani heti tänään aamutuimaan ja tilasin Keravan Horse ja Riderilta kyseisen huovan iloisen pinkihtävänä (edit: korallinpunaisena) ja koulukokoisena. En malta odotella, että posti tuo tämän luokseni!

Tallipäivä kuvina: sunnuntai 9.12.2012

* * * Toivepostaus * * *

Klo 9.15: Pikkujoulujen jälkeinen aamu alkoi viemällä hevosille tarhoihin heinät ja vedet.

Pihattoporukka (issikka ja 2 x minishettisvarsa) tuli heti aloittelemaan aamupalaansa.

Apuvoimana ahkera tallipoikamme Jesse.

Tämän jälkeen kolmen, tallissa yöpyvän, suomenhevosen kuljetus tarhoihin.

 Voitto 3vee matkalla aamuheinille.

Kalileille ulkoilupuku päälle...

 ... ja sen jälkeen ulos Porren kanssa samaan aikaan.

Mussun mussun ja rouskis rouskis.

Miniponiori-Polle on myös pihattoasukki, turkissa lämmönhukkaa ei liioin ole.

Iltamyöhällä pihaan oli saapunut olkipaali ja se piti siirtää talliin suojaan.

Eihän siihen nyt mitään traktoria tarvita!

Muutaman ahkeran hevosihmisen voimin paali siirtyy helposti just eikä melkein haluttuun paikkaan!

Klo 9.45: Lähes jokaisen hevosihmisen arkipuuha: karsinoiden siivous

 Tallikissojen ruokintaa ei myöskään sovi unohtaa!

Klo 10.15: Karsinat siivottu sekä kuivitettu, iltaheinät valmiina karsinoissa ja 

käytävät haravoitu heinistä puhtaaksi.

Tähän väliin oma aamupala ja nopea netissä käynti.

Klo 10.45 - 13.15: videokuvaamassa tallipojan ratsastusta naapurikunnassa.

Klo 14: Takana Porre, Kalilei ja Polle.

Edessä: Miniponivarsat

Klo 14.25: Lähtö maastolenkille on tapahtunut

Klo 16.50: Sama porukka kotiutuneena 20 km myöhemmin.

Maastolenkillä kävivät kirjoittaja itse eli Taru sekä Porre ja issikka Stimir omistaja-Elisan kanssa.

Oli erittäin onnistunut lenkki! Hieno keli, hyvä seura ja innokkaat ratsut!

Tässä välissä hevosille päiväheinät.

 Maastolenkillä tuli myös testattua uudet Horse Comfortin ratsastusrukkaset.

Päällipuoli on nahkaa ja kämmenosa mokkaa. Lämpimät! Suosittelen!

Klo 17.30: Miniponi 7 kk kävi harjauksessa ja talutuslenkillä.

 Klo 18: Miniponi 1,5 v kävi myös harjattavana sekä talutuslenkillä.

Narun jatkeena ponin toinen onnellinen omistaja: avomies- Upi

Heppatouhujen jälkeen ruokaa masinaan, hetken aikaa lämmittelyä sisätiloissa ja puolen tunnin tirsat.

Klo 20 - 22 salitreenit oman kunnan erittäin hyvällä kuntosalilla.

Pelkkä ratsastus ja tallityöt eivät riitä pitämään hyvää eikä varsinkaan tasapuolista lihaskuntoa yllä,

joten olen nyt treenihevosten talvitauon aikana käynyt salilla 5 krt / viikko. Tahti varmasti rauhoittuu

kevään ja kisakauden lähestyessä, mutta pyrin jatkossakin pitämään tämän lisäharrastuksena hevostelun ohessa.

Klo 22.30: Ensimmäinen hevonen (Voitto 3vee) on tullut tarhasta yöheinille karsinaansa.

Kalilei testasi piehtaroimalla oman karsinansa unikelpoisuuden.

Klo 23.15: Kaikki hepat saaneet ruokansa, juomansa ja toivotettu hyvät yöt. 

Tallikisulit saivat myös iltasapuskansa, ratsastuslenkin jälkeen päällä olleet loimet roikkuvat kuivumassa ja  aamua ajatellen laitettu jo heiniäkin valmiiksi. 

Illan päätteeksi vielä itselle kunnon tuhti iltapala ja rauhassa tunnin parin netissä seikkailu.

* * * Tältä näytti meidän tallin eräs sunnuntai. * * *

10 kysymyksen blogihaaste

Sain Eveltä blogihaasteen vastata 10 kysymykseen. Lisäksi minun tuli haastaa 4 blogia vastaamaan samoihin kysymyksiin ja jatkamaan haastetta edelleen 4 blogille.

Haastan seuraavat neljä blogia:
Martzun hepat
Live the life you love
Raskaskalusto
Ratsumäen talliblogi  

* * *  

1. Miksi aloitit blogin pitämisen?
"Jos muutkin, niin kyllä määkin". Muutamat kaverini kirjoittivat blogiinsa ja ahkerasti seurailin niitä. Omien kotisivujeni päivitys oli samaan aikaan todella vähäistä ja keksin perustaa tämän blogin korvaamaan hunningolla olleet (vieläkin olevat...) kotisivuni. Ensimmäinen blogipäivitykseni on tehty tammikuun viimeisenä päivänä 2012 otsikolla "Blondiponi.net siirtyy nykyaikaan".

Estekisat 4.10.2003 lv-ruuna "Arsin" kanssa

2. Oletko kilpaillut/ millä tasolla kilpailet?
Olen startannut (nuoruusvuosinani) korkeimmillaan aluetasolla HeA ja 100 cm, mutta viime vuosina vain HeC-HeB -tasoisia seura- ja aluekoululuokkia sekä matkaratsastuksessa. Tältä kaudelta Kalilei- suokkini kanssa meillä on tulos kansallisesta (tason 1.1.) matkaratsastusluokasta.

3. Kuinka kauan olet ratsastanut?
Olen aloittanut ratsastuksen ratsastuskoulussa tunneilla toukokuussa 1996 eli harrastusta on takana 16,5 vuotta.

4. Koulu vai esteet?
Ehdottomasti KOULURATSASTUS!

5. Valmennus vai kilpailut?
Tehokkaiden ja hyödyllisten valmennusten kautta kohti parempia kilpailutuloksia! Eli molempi parempi. Toisaalta mr-juttuja treenaan lähinnä vain yksinäni...

6. Poni vai hevonen? Perustele.
Hevonen. En koe enää olevani poni-ikäinen enkä -kokoinen, en varsinkaan ratsastajana. Lemmikkiminiponit ovatkin sitten asia erikseen.  

7. Onko sinulla ollut hoito-, vuokra- tai omaa hevosta?
Hoitohevosia on ratsastuskoulussa ollut muutamia, ylläpitohevosia yksi ja omia hevosia vuosien varrella yli 10 kpl.


Ypäjällä 13.6.2002, ratsunani ensimmäinen oma hevoseni Viile


8. Oletko hypännyt maastoesteitä?
Kyllä... Nuorena olin vielä rohkea ja rämäpää!

9. Lempihevosrotusi?
Suomenhevonen, tätä tuskin tarvitsee edes perustella.

10. Korkein hyppäämäsi este?
Viimeisien vuosien aikana varmaan ehkäpä juuri ja juuri 50 cm. Nuorena estekisaajana treeneissä esteet olivat 100 - 110 cm tienoilla. Taidan olla joskus 120 cm esteenkin ylittänyt.

Varusteostoksia

Mitäs sitä viime aikoina onkaan tullut ostettua?

- "Kylmäyssuojat" treenin jälkeiseen jalkojen viilennykseen, pro-vaihtoehto jääpalapusseille
Nämä ovat aivan super!!! Tai en siis ole niitä vielä kertaakaan käyttänyt treenihevosten talviloman vuoksi, mutta ainakin ensivaikutelma ja kaverin käyttökokemukset näistä ovat pelkästään loistavat.
Pussit ovat tarkoitettu kylmälaukun tmv. viilennykseen. Sisällä on geeliä, joka jäätyy pakkasessa ja pysyy pitkään kylmänä. Koko on kuin tehty hevosen jalkaan ja hinta ei ollut yhtään mitään: 2 € / kpl (!!!) Forssan Hurrikaanissa! Ja nämä ovat siis monikäyttöiset! FinnTackin vastaavat, "hevoslisällä" varustetut, kylmäyssuojat maksavat n. 40 €/ pari. Toki näistä IceMan- kylmäkääreistä puuttuu tarrat, joten kiinnitys tapahtuu pintelillä. Tai sitten voi kädentaitoiset ommella itse sopivat pussukat näihin.

- Rainlegs- sadesuojat (Tallivarusteen alekorista 30 €)
Nämä oli pakko saada, kun ne bongasin! Vielä koekäyttämättä, mutta uskoisin olevan super hyvät esim. sateisiin matkaratsastuskisoihin! Nämä eivät ole housut, vaan vyötärölle kiinnitettävät ohuet sadesuojat, jotka estävät reisiä kastumasta. Ylläolevasta kuvasta näkynee käyttötapa kohtuu hyvin.

- Tekna- riimu (Tallivarusteen alekorista 19 €)
Näyttää nahkariimulta, mutta ei ole sitä! Tämä on synteettisesta materiaalista tehty, erittäin helposti puhtaana ja siistinä pysyvä, kestävä riimu. Materiaali on vaikeasti selitettävää, lähinnä sellaista "muovimaista". Tällainen on edustusriimuna erittäin hieno tai miksi ei myös tarhakäyttöön? Muistaakseni jossain ravitarvikenettikaupassa näitä oli myös värikkäinä vaihtoehtoina, esim. punaisena.

- Globus- riimunnaru (Tallivarusteesta 5 €)
Tässä ei muuta jännää ole kuin pituus: 3 metriä.

- Happy Mouth- kuolaimet (20 €)
Bongasin nämä käyttämättöminä FB:n hevostarvikekirppikseltä ja pitihän ne itselleen lunastaa. En tiedä kenelle näitä käytän, ja milloin, mutta mutta...

Olkikuivitus karsinoissa - hiukan erilaisempi vaihtoehto?

Kuiviketurpeen saanti vaikeutuu - mitä laittaa hevosten karsinoihin kuivikkeeksi?

Meillä on aina ollut tallissamme käytössä kuivikkeena olkea ja tämä kuivikevaihtoehto käynee mielessä muillakin nyt kun turpeen saaminen tuntuu kirjaimellisesti olevan kiven alla.

+ Suurimpana plussana oljen käytössä on mielestäni hevosten viihtyvyys. Ainakin meillä kaikki kaviokkaat, niin nuoret kuin vanhatkin, nukkuvat mielellään makuultaan paksulla, pehmeällä olkipatjalla.

+ Patjan pitäminen puhtaana ja kuivana on kohtalaisen yksinkertaista (kun tekniikan oppii) eli pieni plussa myös helppohoitoisuudesta: päivittäin kerätään vain kikkareet pois ja päällimmäisiä korsia pöyhitään ilmavammaksi sekä kuiviketta tarpeen mukaan lisätään.

Hevosen sotkuisuudesta riippuen märkiä olkia tyhjennetään karsinasta pois sitä mukaan kun ne "nousevat pintaan". Silloin kaivelen pohjia myöden kaiken märän pois huolellisesti. Sotkuisen hevosasukkaan kodissa tämä tapahtuu vähintään kerran viikossa ja super siistin vanhuksen asunnossa hädin tuskin kerran kuukaudessa.

+ Plussaa myös siitä, että olki käy yön aikana "lisäruokana" heinän jatkeena. Hevosilla on tekemistä ja mutusteltavaa koko yöksi eikä ikävystymistä tai tyhjää mahalaukkua tule niin nopeasti heinän mahdollisesti loputtua.

+ Olki ei jäädy! Meillä on tallissa lähes yhtä kylmä kuin ulkona ja olki on siitä mukava kaveri, että se on yhtä pehmeää ja pöyhkeää sekä plussa- että miinuskeleillä. Tokikin kosteilla syys- ja kevätkeleillä olki imee itseensä myös ilmankosteutta ja on tälläisinä aikoina hivenen "kostean tuntuista".

+ Meillä oljet tulevat samalta viljelijältä kuin heinäkin, eli saatavuus on hyvä. Välillä on ollut kauranolkea ja välillä vehnänolkea, käytössä toimivat yhtä hyvin. Muovitettu kanttipaali on helppo säilyttää heinien tapaan ulkona.

+ Raha ei kasva puussa, joten plussaa lisäksi käyttökustannuksista. Kahden pihaton sekä 3-4 karsinan (3 shettistä ja 4 hevosta) kuivitus oljella maksaa noin 40 euroa kuukaudessa.

Pihattomökissä näyttää tältä - karsinoissa suunnilleen samalta

- Suurimpana miinuksena on oljen mahdollinen huono laatu: homeet sekä pöly. Kukapa haluaa hevosensa yskivän tai itselleen hengitysvaikeuksia karsinan siivouksen yhteydessä?

- Negatiivista on oljen suhteellisen huono imukyky verrattuna esim. turpeeseen. Meillä tämä ei ole ongelma, koska karsinat ovat ns. kylmässä tallissa eikä ammoniakkihuurut pyöri lämpimässä ja tiiviissä tallissa hevosten sekä ihmisten kiusana. Oljen imukyky on oikeastaan ihan mainio, kunhan muistaa käyttää olkea REILUSTI.

- Karsinoista pois kärrättävän kuivikkeen määrä ja sitä myöden myös hävitysvaikeudet. Lantala täyttyy olkikuivituksella hyvinkin nopeasti (vrt. esim. turve) eivätkä läheskään kaikki maajussit halua pelloilleen olkea.

- On hevosia, joille ei olkikuivitus kaikesta huolimatta sovellu. Kuten ahneet hevoset, jotka syövät kuivikkeensa kokonaan yö toisensa jälkeen. 

Kolmen karsinan siivousjätökset (myös märkiä kaiveltu pois).

Olkikarsinasiivoajan parhaat työtoverit

Pakkasta, poneja ja arvonnan tulos

Nyt se sitten tuli. Se talvi meinaan. Ensin tarvotaan kurassa ja ihmetellään lämmintä ilmaa ja sen jälkeen lähes sormia napsauttamalla tulee lunta taivaan täydeltä ja pakkasta on -20 astetta. Hyrrrrr. Mutta koska maalla on mukavaa eikä paksun villaturkin sisällä olevia kääpiöponejakaan palele, kävivät minikokoiset nuoret miehet tänään päiväkävelyllä. Molemmat olivat erittäin terhakkaina ja tärkeinä!

Miniponi ½ vee osaa hienosti kulkea talutettuna myös kotipihan ulkopuolella ja nyt ensimmäistä kertaa mietiskeltiin lisäksi tuntemuksia siitä, miten harjatessa seistään käytävällä sidottuna molemmilta sivuilta. Porkkanat tosin maistuivat niin hyvin, ettei lapsokainen edes huomannut tilanteessa mitään ihmeempää. Kaviotkin nousevat helposti ja kengittäjän lähiaikoina saapuessa on vuolun aika myös tällä ystävällä.

Miniponi 1 ½ vee kulki oman lenkkinsä suitset päässä ja uutena asiana olivat ohjat kiinni kuolaimissa, koska ohjasajoharjoituksien ensimmäinen osa oli tänään vuorossa. Molemmat miniponit on tarkoitus opettaa ajolle ja pikku hiljalleen olisi jo aika ottaa siihen suuntaan ensimmäiset askeleet. Vanhempi miniponi ei välittänyt ohjista kyljissään yhtään mitään ja ensi kerralla otetaan mukaan pidemmät ohjat ja kokeillaan jos taluttaja vierellä pystyisi hiukan löysäämään omasta narustaan.

Tämä pihatossa asuva poniparivaljakko on muutenkin kohtalaisen hauskainen! Mitä huonompi keli, sen paremmat pidot! Perjantaina tuuli erittäin kovaa ja lunta tuli vaakatasossa, mutta ponit vaan villisti pukittelivat ympäri tarhaa ja sukeltelivat lumikasoihin. Samoin tänään, kun pakkasta oli se parikymmentä astetta, löytyi poneista sitä toivottua pörhäkkyyttä ja pientä "extra vaihdetta"! Talvikarva on molemmilla sitä luokkaa, ettei käynyt edes mielessä loimittaa (vaikka olisin kyllä halunnut nyt jo päästä kokeilemaan niitä ihania miniponitakkeja...).

Itsekin tarkeni talli- sekä pihahommissa oikein hyvin pilkkihaalarissa sekä ensikäytössä olleissa crocsin kuukengissä. Niistä olenkin muutaman sanasen höpissyt lokakuussa ja pelkkää peukkua pitää nyt niille antaa!

Ai niin juu! Olikos täällä blogissa myös arvonta... Taisihan täällä ollakin!
Arvonta on nyt suoritettu kotimenetelmin: kirjoitin jokaisen osallistujan nimen paperille ja onnettarena toiminut avomies- Upi valikoi väärinpäin olleista nimilapuista voittajan.
VOITTAJA ON ..... TIDITIDDIDIII..... IIDA! Onneks olkoon! Iida saa kuluvan päivän aikana sähköpostia ja sen jälkeen posti kuljettaa Kingslandin t-paidan hänelle kotiin. Kiitos kaikille kisaan osallistuneille! Arvonnan yhteydessä olleisiin postausehdotuksiin syvennyn lähitulevaisuudessa ja toteutan niistä suurimman osan. Talliesittely varsinkin on jo pitkään ollut tekeillä, pitäisi vaan vihdoin saada se tehtyä loppuun!