Hierontaa ja homeopatiaa

Kyllähän sitä raskaan työn raataja ansaitsee vain parasta! Eli meillä vieraili tänään, tiistaina, Ulla Vilpo hieromassa Porren läpi. Pappaputten edellisestä hieronnasta onkin vierähtänyt jo aikaa (Kalilein nauttiessa tästä ylellisyydestä), mutta jumeja ei oikeastaan mainittavaksi asti edes ollut. Vasemmalla takana oli hieman kireyttä ja ehkä osittain siitä syystä toinen laukka ei ole oikein pyörinyt. Ruuna tykkäsi hieronnasta ja nuokkuikin puoliunessa koko käsittelyn ajan.

Kalileita ei tällä kertaa hierottu kintereen tulehdustilan takia. Olen jokaisena iltana viikon ajan, ohjeiden mukaisesti, kylmännyt jalkaa 15-20 min ja antanut ruunan olla levossa. Kilikali on toki itse liikuttanut itseään laitumella iloisen pukkilaukkailun merkeissä ja kähyämällä Voitto-varsan kanssa. Olen odotellut jotain näkyvää parantumista jännetupin alueella, mutta nyt näyttää valitettavasti siltä ettei parempaan suuntaan olla menossa. Tai sitten paikan lämpö, turvotus ja nesteen kovuus ovat merkkejä siitä että jotain tapahtuu?
Ensi viikolla mennään kontrolliin klinikalle ja ollaan taas (ehkäpä) viisaampia.

Porre syö yleiseen jäykkyyteen ja nivelvaivoihin 1hevosvoiman maahantuomaa Suppleaze Goldia, joka sisältää glukosamiinia, kondroitiinisulfaattia, MSM sekä hyaluronihappoa. Ainakaan huonommaksi ei papparaisen liikkuminen ole mennyt "SG:n" syöttämisen myötä, mutta koska sodassa ja rakkaudessa on kaikki sallittua, ajattelin kokeilla tässä rinnalla jotain uuttakin. Pörriäinen meinaan sai homeopaattisia helmiä purkillisen! Katsotaann auttaisiko se ruunaa notkistamaan liikkeitään!

Kalileikin sai oman homeopaattisen purkkinsa! Herra sai erilaisia helmiä, niiden pitäisi vaikuttaa juurikin tähän meneillään olevaan jännetupintulehdukseen. Vaikutuksen pitäisi näkyä noin viikossa, odottelen tuloksia (tai tuloksettomuutta?) innolla!

  

Ylläoleva kuva lötköpötköistä on kohtalaisen tuore tuosta muutaman päivän takaa. Tämä ei siis ole samana aamuna kuvattu kuin edelliset aamu-uniset hevoset. Ruunat ovat oikeastaan jokaisena aamuna seiskan kieppeillä levolla meidän olohuoneen ikkunan takana eikä varsinkaan Voittoa paljoa sapellihammastiikerit pelota! Sen verran löysänä nuori mies lekottelee vatsakumpu korkeimpana kohtana.

Tämän ruunakolmikon menoa on muutenkin aivan hypnoottisen ihanaa seurata! Välillä huomaan istuneeni sohvalla, ikkunasta ulos tuijottaen, pitkiäkin aikoja. Pojat ovat paljon aktiivisempia kuin tarhassa ja todella sosiaalisia! Kalilei pitää pomon paikkaa ja on hyvin mustasukkainen Porresta, Voitto ei missään tapauksessa saa leikkiä Pörrin kanssa. Kalilei pitääkin siis Voiton leikkisedän paikkaa ja välillä saa riimuja etsiskellä pitkin laidunta. Ensimmäinen irtokenkäkin jo koettiin, siitä kiitos Voitolle.

Viimeisenä vielä myynti-ilmoitus:

MYYDÄÄN siistikuntoinen, muutaman vuoden vanha, ruskea Albion Legend K2. Leveys MW, koko 17,5". Topattu 08/2011.  

Hp. 950 € / tarjous

2.6.2012 Mäntymäen Voitto ja 3-vuotissynttärit!

Taipaleen tila arpoo!

Taipaleen tilan arvonnassa palkintona aivan HUIPPU HIENO Kylttipuodin ovikyltti!

>>> TÄSTÄ ARVONTAAN MUKAAN   <<<

Meillä kotitallilla hevosten arki on sujunut rauhallisesti laiduntamisen merkeissä. Kalilei lomailee tämän viikon parannellen kintereensä jännetupen tulehdusta, Voitto on käynyt kärryttelemässä muutaman rauhallisen lenkin ja Porrekin on kunnostautunut maastoilemalla ahkerasti.

Porren varalle tässä onkin itseasiassa eräs suunnitelma. Vielä en uskalla sitä edes ääneen sanoa, katsotaan miten tuleva viikko sujuu... :)

Matkaratsu-Kalilein "huoltotauko"

Maanantaina 28.5. teimme Kalilein kanssa aamuvisiitin Ypäjälle satulansovituksen ja eläinlääkärikäynnin merkeissä.

Ypäjän satulakorjaamo:
Kalilein satula on aavistuksen verran tuntunut epäsopivalta ja nyt vastaani tuli loistava tilaisuus päivittää ruunan satula täysin käyttämättömään, uuteen, lähes samanlaiseen. Meillä on ollut käytössä ruskea Albion K2 koulupainotteinen yleissatula, koko 17,5 " ja leveys MW.

Tämä Albion on todettu oikein hyväksi satulaksi koulutuuppaukseen, matkaratsastukseen ja kaikkeen yleiseen köpöttelyynkin ja mikä parasta: satula sopii erittäin hyvin Kalilein oudon malliseen selkään! Viimeksi satulanvaihtoa edelsi kolme reissua Ypäjälle satulansovitukseen ja kokeiltavana oli yli 60 satulaa, ennenkuin tämä Albion K2 todettiin sopivaksi. Tosi sopiva se onkin ollut! Ei yhtään kipeytymiä tai jäykkää selkää.
Uusi satula on samanlainen ruskea koulupainotteinen Albion K2, leveydellä MW, mutta kokoa 17".

Ypäjän satulakorjaamolla kävimme vielä varmistamassa, että uusi satula on varmasti sopiva. Toki penkit ovat "samanlaiset", mutta (käytettyjen) satuloiden kohdalla pitää aina muistaa, että merkeiltään ja numeroiltaan samanlaiset satulat ovat harvoin identtisiä keskenään, vaikka niin voisikin luulla.
Uudesta satulasta pitänee tänne kuvia viimeistään viikoloppuna räpsäistä! On se penkki HIENO! :)

Ypäjän hevossairaala:
Kilikalilla on pikkuisen turvotellut toinen kinner ja vaikka kohta ei ole mitenkään puristusarka tai kuuma ollut, eikä liikkeeseen ole se mitenkään vaikuttanut, päätin että pitäähän asia tutkia ennen treenien jatkamista. Viime kisojen jälkeen on ruunaska liikkunut tosi kevyesti ja nyt olisi treeniruuvia kiristetty palautumistauon jälkeen.
Ypäjän klinikalla ruunaa tutki Marika Nevala. Hän on mr-kisoissa toiminut eläinlääkärinä ja sitä kautta Kalilei on hänelle tuttu ja Marika meille.

Vasemman (terveen) jalan kinner ei reagoinut taivutukseen, mutta oikean (kipeän) jalan kintereestä tuli todella selvä taivutusreaktio. Jalasta röntgenkuvattiin vuohinen, kinner sekä polvi ja kuvat olivat oikein siistit. Ei näkynyt kintereessä mitään kinnerpattia, mikä oli hiukan pyörinyt "pelkolistalla".

Lopullinen diagnoosi oli, että jännetuppi on tulehtunut.
Hoitona tämä viikko laidunlomaa, viikon ajan päivittäin 15-20 min kylmäystä, kipugeelin hierontaa alueelle ja suun kautta tulehduskipulääkettä (5 päivän kuuri).
Ensi viikolla jatketaan liikutusta kävelyllä ja kontrollissa käydään muutaman viikon päästä.

Ruunasta otettin myös verinäytteet, niissä oli kaikki ok.
Hevonen on juonut hyvin, joten veri oli hieman "laimeaa". Tästä johtuen osa arvoista oli viitearvojen alle. Lisäksi kyseessä oli lepoarvo eli hevonen oli viimeisten tuntien aikana kävellyt vain trailerista klinikalle karsinaan.

Veriarvot:

Hematologiset:
B-LEUK: 7,1 (viitearvo 4,8-9,3)
B-ERYT 6,5 (7-8,7)
B-HB 112 (120-155)
B-HKR 32 (34-42)
MCV 49 (39-52)
MCH 17 (15-19)
MCHC 351 (345-430)

B- FIBRINOG. 2,6 (2-4)

Kemialliset:
ASAT 317 (200-600)
CK 223 (60-350)
K 3,8 (3-4,9)
NA 132 (132-147)
CL 94 (95-107)

Muut:
S-AmyloidiA (SAA) <10 (<10)

Hyvää huomenta! Mitä sinun ikkunastasi näkyy aamulla klo 7.30?

Kuvapläjäys: Voitto 3 vee ja ensimmäiset laukat ratsastaja kyydissä

Kuvista SUURI KIITOS Satu Österman !!!! :)

Kenttätyöskentelypäivä

Kalilei lähtötunnelmissa 26.5.2012

Tänään, lauantaina, oli Kalileilla ohjelmassa kenttätyöskentelyä. Edellisten kertojen huonojen kouluratsastusfiiliksien vuoksi olin joutunut tekemään kohtalaisen rankkaa aivotyöskentelyä saadakseni hommiin parannusta. Videot eivät valehtele ja niiden avulla yritänkin saada korjattua parempaan suuntaan muutamia tärkeitä asioita.

Ratsastuksen aikana keskityin eniten ohjastuntumaan. Sen pitää olla tasainen ja tukeva, ei missään tapauksessa vuorotellen löysä ja taaksepäin kiskova. Ruuna edelleen puri hiukan oikealle kiinni, mutta muuten kulki huomattavasti rennommin ja pyöreämpänä kuin edellisillä parilla kerralla. Kiirettä sain pois tekemällä muutaman ravi-käynti- siirtymisen sekä pysähdyksiä. Myös laukassa muoto säilyi!

Oman istuntani yritin pitää vakaana ja ryhdikkäänä, taisin jopa hiukan onnistua siinä! Ratsastus sujui tällä kertaa hyvin ja olin oikein tyytyväinen! Ei Kalileista koskaan tule huikaisevan upeaa kouluratsua, mutta omalla tasollaan siitä saanee oikein kivan pelin, sitä kohden ainakin kovin tähdätään. Jopa niin kovin, että ensimmäiset aluekoulukisat on kalenteriin merkittynä. Hui. :D

Lopuksi pitää vielä lisätä tänne eräs video youtubesta. En myönnä olevani kovinkaan kovakätinen ratsastaja, mutta toisinaan pienen hermostumisen jälkeen olen nykäissyt ohjista aikasten terävästikin, maastossa kiihdyttävää hevosta olen joutunut repimään kaikilla voimillani ja maneesissa huonosti kääntyvää ratsua on käännetty ohjasta aina vain kovemmin ottein.
Näissä tilanteissa ei ole käynyt mielessä kovinkaan selvästi, että sattuuhan se tottakai hevosta! Miksi ei sattuisi? Metallinen kuolainen hakkaamassa hampaita vasten... Voi vain kuvitella omaan suuhunsa!

Varustehuoneen siivouksen yhteydessä tällä viikolla olen pyöritellyt kädessäni lyhytvartisia hackamoreja. Käytin niitä ensimmäisen hevoseni kanssa aikasten paljonkin (toimi sillä tammalla hyvin!), mutta jostain syystä sen jälkeen nämä "kuolaimet" ovat vain pölyttyneet naulakossa. Kalileille niitä hackamoreja pitää joku kerta kokeilla kentällä, voisi sopia sille!

Video lienee liioitellusti tehty, mutta eiköhän siihen jokin totuuden siemen ole piilotettuna!