"Minä olen maailmanmestari"

- Alitajunta ei tunnista ei- sanaa. Negatiivisesti ajattelemalla vahvistamme juuri sitä mitä emme halua. Jos asetat tavoitteeksesi esteradalla ’Tavoitteeni on että hevonen ei kiellä’, niin mitä todennäköisesti juuri silloin tapahtuu? Eikö olisi kannattavampaa ajatella ’Tavoitteenani on ratsastaa puhdas rata?

(http://blogit.yle.fi/ystavani-hevonen/paremmaksi-ratsastajaksi-henkisella-valmennuksella)

Sattumalta klikkasin itseni facebookin linkin kautta kuvan yläpuolelle linkitettyyn blogikirjoitukseen. Miten sopivasti - olen samantapaisissa ajatuksissa pyörinyt jo muutaman päivän.

Olen ratsastus- ja treenitauon aikana saanut paljon lisää motivaatiota tavoitteelliseen hevosharrastamiseen ja siinä ohessa myös tervettä etäisyyttä omiin taitoihini ja puutteisiini. Tai tässä tapauksessa pitää ehdottomasti sanoa, että olen tutustunut vahvuuksiini. 

En ole paras ratsastaja - olen matkalla sinne.

Istuntani ei ole täydellinen - olen menossa sitä kohti.

Hevoseni ei ole huippuhyvä - koulutuksen jälkeen se on sitä.

Kouluvalmentajani Maija on kiteyttänyt suurimman ongelmani jo viime talvena. "Vaadit itseltäsi aivan liikaa". Tämän voi ajatella positiivisena, mutta liian pitkälle vietynä vaativuus kääntyy itseään vastaan. Pitäisi muistaa kehua itseään hyvin tehdystä työstä, eikä vain takertua epäonnistuisiin asioihin.

Hevoselta siedän virheitä paljon itseäni helpommin. Kehun oikeansuuntaisesta reaktiosta, kiitän onnistuneesta suorituksesta ja palkitsen hyvin tehdystä työstä. Miksi en osaa siirtää tätä itseeni? Olemme ratsukko - minä ja hevonen. Jos ratsuni tekee hyvää työtä, olenhan itse osana siinä.

Olen aina pitänyt suurimpana puutteenani ratsastajana istuntaani. Katselin avoimin mielin näitä tänä kesänä otettuja koulukisakuvia ja pakko myöntää: ei näytä yhtään pahalta! Töitä istunnan eteen on tehty (suunnattoman suuri KIITOS Aira Toivola!) ja tullaan tekemään, mutta tällä "välipysäkillä" voin pienen hetken olla tyytyväinen itseeni.

Eikä Kalileikaan näytä hullummalta, noh, ollakseen Kalilei. Kuvat on otettu kesäkuussa Hessi-tallin aluekoulukisoista, joista uhkasin jättää postauksen kirjoittamatta, jos kisat menevät huonosti. Eivät ne aivan toivottomasti menneet, mutta silloin oli mieli maassa ja jätin kisapäivän täysin noteeraamatta täällä. Fiilistellään siis vain kuvien merkeissä.

- Tavoite kannattaa asettaa myös preesensiin. Ajattele mieluummin ’Minä olen maailmanmestari’ kuin ’Minusta tulee maailmanmestari’.  Ajattelemalla tavoitteen jo tapahtuneeksi, siihen on helpompi uskoa. Uskomalla itseensä pääsee helpommin oikeaan tunnetilaan, ja taas oikeassa tunnetilassa suoriudumme paremmin esimerkiksi kouluradalla.

Kuvista KIITOS Marjut !!