Jaahas, sellainen päivä tänään

En hermostu pienestä, enkä suuresta. En hypi tasajalkaa vaikka miten ärsytettäisiin ja olen tosi cool muutenkin. Tänään en ollut! Grrrr!

Eilen illalla pesin yömyöhällä Voiton jalat ja hännän. Kiillotin myös turkin, laitoin trailerin auton perään ja henkisesti valmistauduin aikaiseen herätykseen. Aamulla todella hehkeiden viiden tunnin yöunien jälkeen pakotin itseni sängystä ylös, hoidin lapsen lähtökuntoon, ruokin hevoset, viritin Voiton matkustuskuntoon, pakkasin kaikki mahdolliset (sekä melkeinpä myös mahdottomat) tavarat kyytiin ja lopulta käynnistin auton suuntana maneesi ja Maijan ratsutustreffit.

MUTTA. Ajoin muutaman metrin eteenpäin vain todetakseni, että trailerin yksi rengas oli rikki! Puhki! Poks! Eikä mikään pieni tyhjentymä, vaan hienosti makasi vanne maassa! Jiiiiihaa!

Erinäisten kauniiden sanojen ja kymmenien ei-tää-ole-todellista -hokemien jälkeen puhelin käteen ja puolikkaan sekunnin ajan pohdintaa kenelle soittaa. Soittoni osui loistavaan valintaan ja viidessä minuutissa oli pelastuspartio paikalla! Kukapa uskoisi!

Vanha rengas pois ja nastarengas alle. Helpolta kuulostaa, mutta toteutus hieman tökki. Kaksi vuotta kurassa, suolassa, hiekassa ja muussa materiaalissa pyörineet renkaanmutterit olivat hieman jumissa. (toim.huom. Ns. kesärenkaissa oleva M+S -merkintä on antanut luvan käyttää niitä myös talviaikana ja viime talveksi en nastoja vaihdattanut alle.)

Lopulta uusi rengas oli alla ja mutinat kaluston kunnossapidosta vastaanotettuna. Sanotaanko, että tässä kohtaan en voinut kuin nyökytellä surkeana. Olen nyt kuitenkin viisaampi tässäkin asiassa ja renkaan hajoamisesta voin syyttää sitä tyyppiä, joka suohirviön näköisenä tollottaa aamulla peilistä takaisin.

Maneesille pääsin lopulta tunnin alustavaa aikataulua myöhemmin, mutta Maijalla oli onneksi mahdollisuus siitä huolimatta kevennellä Voitto. Jos Voitto viikko sitten oli karmea, oli se tällä kertaa parempi! Ei hyvä, mutta parempi. Sotasuunnitelma jatkosta on tehtynä ja siihen palaan, kunhan nämä kierrokset pään sisällä ovat laskeneet.

Illalla koin vielä sen kirsikan kakun päällä. Tallirakennuksesta on sähköt poikki. Äsken yömyöhällä oli mahtavaa tehdä otsalampun valossa iltatallihommat. Pimeää oli kuin suljetussa pussissa. Tämän murheen siirrän huomiselle, enää ei jaksanut asiaan perehtyä kuin sulakekaappiin vilkaisun verran.

Tarulandia kiittää ja kuittaa. GRRRRRRR!