Teimme kaasu - jarru - kääntävä pohjeapu -harjoituksia. Hevosen piti liikkua pohkeesta eteenpäin reippaasti (pohje irti kun vauhtia on = Kyran mahtava potkukelkka-vertauskuva!) ja hidastaa ohjasta jääden hitaaseen raviin / käyntiin ilman liikkeen ylläpitoa pohkeella tai ohjalla vetämistä. Sama idea perutuksessa: kun hevonen siirtää painoa taaksepäin - ohjan veto päättyy. Muutaman toiston jälkeen Porrekin lähti peruttaamaan rennosti vain pienen pienellä ohjan pyynnöllä ja jatkoi askeleita taaksepäin kunnes toisin pyydettiin.
Etuosakäännöksiä teimme askel kerrallaan, kaikki hätiköinti lopettiin ja keskityttiin siihen, että liike suoritettiin todellakin askel kerrallaan ja maltilla.
Lopuksi palasimme vanhaan tuttuun (mutta ah niin tarpeelliseen) harjoitukseen hevosen painopisteen pitämisestä keskellä. Eli voltilla hevonen ei saa kallistua sisälle tai jäädä liirailemaan ulospäin. Voltin alkuosalla tätä ongelmaa ei esiinny, vaan se tulee ilmi vasta voltin loppupuolella. Hevosen takaosaa piti kevyesti väistää ulospäin ja / tai taivuttaa päätä voltilta ulospäin painopisteen siirtämiseksi keskelle.
Työskentely oli tällä kertaa vain käyntiä ja ravia. Porre suoritti tehtävät suorastaan täydellisen hyvin! Taas meinasi tulla tippa silmäkulmaan siitä tunteesta miten mahtava hevonen tuo on! Jotain niin parasta!
Kiitos tästä kirjoituksesta! Omanikin peruutti ihan toisella tapaa, kun tänään kokeilin tässä mainittua tapaa. :)
VastaaPoistaJoskus entisen hepan kanssa pääsin Minin viikonloppukurssille ja se oli todella avartava kokemus.
http://taaviterapiaa.blogspot.fi
Tuo on erittäin hyvä tapa! Oikeasta reaktiosta (jo siitä pienestä!) seuraa aina kiitos -> hevonen alkaa mielellään tarjoamaan oikeaa ratkaisua uudestaan ja uudestaan. :)
PoistaPorre on ollut huono peruuttamaan ratsain, mutta tällä työskentelytavalla homma toimii!