Käännä kyljen kautta

* * * Joo, tosi helppoa! * * *

Kuvituskuva: Porre 28.3.2014

Aira Toivolan ratsastuspilatestreeneissä Koivumäen tallilla 11.4.2014

Taas törmäsin kysymyksiin, joita olen ennenkin pohtinut. Miksi ratsastaminen on vaikeaa? Miksi ei ole oikotietä onneen? Miksi pitää opetella asiat monen toiston kautta eikä lyhyempää reittiä ole? Miksi ratsastustaito- taikaloitsua ei ole keksitty?

Perjantai- iltana oli hyvinkin sateinen keli, joten en laittanut ollenkaan pahakseni treenejä maneesilla. Varsinkaan kun ne tapahtuivat Airan katseen alla parempaa istuntaa etsien. Sain Airan jakamattoman huomion yksityistunnin merkeissä aiheena kääntäminen.

Aloitimme hyvinkin alkeista. Paikallaan olevan hevosen etuosan kääntämisellä yhden askeleen verran. Tämä tehtiin ohjalla ja istunnalla. Jep, osaan mää ohjasta vetää ja hevosen pitäisi siirtää etupäätään sen seurauksena. PITÄISI. Toispuoleinen ratsastaja saa hevosen tekemään jänniä asioita. Porren ja itseni tapauksessa toiseen suuntaan kääntymään etuosalla ja toiseen suuntaan siirtämällä takaosaa nököttäen päättäväisesti paino etusilla.

Vatsalihaskytkennän kautta kyljet haltuun ja ylävartaloon kiertoa. Kyllä mää ne löysin! Ja sitäkin nopeammin hävitin. Käynnissä ratsastimme kulmia, pohkeenväistöjä ja avoa. Miten paljon sujuvammin toiseen suuntaan asiat voikaan tehdä? Miten paljon helpompaa hevosen on suorittaa asiat kun ratsastaja ei laita vastaan kaikella mahdollisella keinolla? Ei se autokaan liiku, jos samaan aikaan painaa jarrua ja kaasua.

Päivän päätteeksi vielä hieman visaisempi pähkinä. Laukkakahdeksikkoa! Eikä millään isolla pääty-ympyrällä, vaan 10 metrin kaarilla. Nosto, kaari hallittua laukkaa kyljen kautta kääntäen, suoristus, laukan kasaaminen, sujuva siirtyminen raviin, puoli pidäte, uusi laukka ja kyljen kautta kääntäen uuteen suuntaan. Tuli hiki. Tuli Porrelle ja tais tulla sille kypäräpäisellekin.

Kotitehtäviä saimme ja niitä työstetään hurjan motivaation siivittämänä täällä kotona tulevat viikot.