Jatkoimme samoilla ajatuksilla kuin viime treeneissä kesäkuussa eli kiinnitimme huomion hevosen suoruuteen. Ensimmäinen harjoitus oli sama kuin edellisellä kerralla: otimme sisätakajalan paremmin haltuun siirtämällä pääty-ympyrän avoimella sivulla takaosaa hivenen ulos käynnissä ja ravissa molempiin suuntiin.
Tämän jälkeen teimme loivaa pohkeenväistöä pitkillä sivuilla pää seinää kohden ja takaosa uran sisäpuolella. Hevosen piti olla suora ja seinä oli helpottamassa harjoitusta "jarruna". Ravissa tämä tehtävä oli huomattavan hankala Kalileille, mutta muutamia asiallisia askeleita sentään saatiin molempiin suuntiin!
Laukkatehtävä onnistui oikein mukavasti! Se oli niinkin yksinkertainen lyhkäisyydessään, että pitkät sivut laukkaa ja lyhyet sivut ravia. Pitkillä sivuilla Kaltsua piti suoristaa miettimällä loivaa avotaivutusta koko ajan. Laadukkaita askelia tuli eikä koko aikaa pitänyt pelätä milloin laukka leviää raville, huimaa edistystä havaittavissa!
Illan viimeinen rutistus oli samaisesta laukkatehtävästä vaikeampi versio: lyhyet sivut ravia, pitkät sivut laukkaa, mutta nyt tehtiinkin keskelle pitkää sivua peilien kohdalle laukka-ravi-laukka -siirtyminen. Jep, kuulostaa erittäin helpolle. Ja suunnilleen onkin sitä tasapainoisella, helppolaukkaisella hevosella. Muutaman kerran onnistui meilläkin, mutta suurimmaksi ongelmaksi tuli peilin kohdalla "väkisin" nouseva vastalaukka. Teimme harjoitusta vain vasemmassa kierroksessa (Kalilei oli siinä vaiheessa jo parhaimman teränsä näyttänyt) ja oikea laukka yritti nousta suoralla uralla erittäin helposti. Hevonen oli vino ja siirteli takaosaansa sisälle ennen nostoa.
Kaltsu sai paljon kehuja siitä miten kerta-kerralta aina vain kehittyy! Suurimmat ongelmat ovat yhä siellä satulan päällä, joten korjaustyö jatkuu istunnankin merkeissä.
Treeneistä ei ole yhtään kuvaa, mutta Kalilein uusi, sinisen timantein koristeltu, USG-otsapanta tuli sentään kuvattua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti