 |
| 12.9.2012 - syksyn ainoaksi jäänyt sänkipeltolaukka |
Täällä elellään kisakauden jälkeistä lomajaksoa ja päivät rullaavat eteenpäin tasaisesti, ei ole syysmasennusta eikä sen enempää harmita pimeyskään. Ratsaille en ole viime kisojen jälkeen kiivennyt ennen kuin vasta eilen, jolloin varustin Porren suurella heijastinmäärällä ja lähdimme nauttimaan marraskuisesta iltapimeydestä. Tiet olivat sateiden jäljiltä pehmeät ja kevyemmällä käytöllä viime viikot ollut ruuna eteni pirteästi.
Tässä hevosessa tiivistyy kaikki se miksi tämä elämäntapa kiehtoo päivästä ja vuodesta toiseen. Kaikki se Porreen käytetty työ, aika ja raha palaa takaisin korkojen kanssa, kun etenee täydellistä, ilmavaa, hienosti pyörivää laukkaa innosta puhisevan hevosen kanssa. Tasaisesti maata rummuttavat askeleet, pieni paine ohjissa ja tunne siitä, miten me kuulumme yhteen.
Yhteiseloa on meillä takana seuraavaksi seitsemän vuotta. Seitsemän erittäin aaltoilevaa vuotta. Porre on suurten tunteiden hevonen; ilot ovat isot ja suuret ovat surut. Kaikesta olemme selvinneet ja tulemme myös jatkossa selviämään.
 |
| 20.9.2008, kuva: Siina Kinnunen |
"Sinä oot se, mihin loppuu kohtuus
Mistä alkaa hulluus
Järjetön rakkaus"
Ihanasti kirjoitettu rakkaasta hevosesta :)
VastaaPoistaPorren kanssa olisi järkevä ihminen jo luovuttanut, vastoinkäymisiä vuosia peräkkäin ja aina jotain uutta vanhasta toivuttuaan. Muille tämä on vain hevonen muiden joukossa, itselleni se on paljon enemmän. :)
Poista*Tykkää* :)
VastaaPoistaTiedän niin tuon tunteen! Minulla on vanhimman hevoseni kanssa yhteistä eloa takana jo kohta 22 vuotta. Toivotan teillekin Porren kanssa vielä paljon yhteisiä vuosia lisää!
VastaaPoistaT:Anna
Wau, 22 vuotta on jo PALJON! Porrellakin on toivottavasti vielä monen monta pitkää ja tervettä vuotta edessään. :)
Poista