Miniponimietteitä

Miniponilapsemme 1,5 v ja 0,5 v.

Suunnilleen kaikki valveutuneet hevosihmiset varmasti tietävät, että hevosen ruokkimisesta on tehty suunnilleen avaruustiedettä. Jokainen hyvä hevosenomistaja viljelee puheessaan hienoja sanoja, kuten "rehuanalyysi", "sokeripitoisuus", "D-arvo" tai "hehtolitrapaino". Heinäanalyysia tutkitaan suurennuslasin kanssa ja ruokinnan tasapainoisuutta lasketaan tarkasti esimerkiksi netistä löytyvillä ruokintalaskimilla. Omasta syömisestä ei niin väliä, kunhan omalla mussukalla on sopiva määrä purkkeja annosteltavaksi ja erilaisia papanoita kupin pohjalle kaadettavaksi. 

Jos hevosen ruokinta on vaikeaa, miten vaikeaa se onkaan minishetlanninponivarsan kohdalla? Todella vaikeaa! Netistä tietoa löytyy hyvin vähän, facebookin minishettisryhmässä en ruokintakysymykseeni saanut vastauksia ja kasvattajillakin tuntuu olevan yhtä paljon ruokintatapoja kuin ponejakin. 

Päädyin lopulta pohdiskelun jälkeen ostamaan meidän miniponilapsillemme heinän kaveriksi Pavon täysrehupellettiä. Tämä on tarkoitettu syötettäväksi kahden ensimmäisen ikävuoden ajan ja valmistaja lupaa "tasapainoista kasvua varsasi hyvään alkuun". Huomenna alkaa rehuun totutus, toivottavasti pipanat ovat lapsien mieleen! Syöttömäärä on ainakin varsin maltillinen, noin 0,2 kg päivässä!

Tämän kesäisellä miniponilapsella oli maanantaina tärkeä päivä! Lapsokainen tunnistettiin kirjoihin ja kansiin sekä mikrosirutettiin. Verikoekin onnistui erinomaisen hyvin! Edes klipperin surina kaulalla ei hetkauttanut yhtään, kädestä saadut porkkanat olivat paljon kiinnostavammat.
Miniminiponista kuvailtiin seuraavaa: vaaleanpunarautias, liinakko harja, liinahtava häntä. Läpikäyvä läsi, vasemman sieraimen alapuolella musta luomi, kaikissa jaloissa kirjokaviot.
Nyt odotellaan vain passia saapuvaksi!