Tarulandia herää jälleen eloon

Maastoreissulla 22.1.2014

Miten olisi, jos blogihöpinöiden kirjoittaminen jatkuisi Tarulandiaan blogin kaksivuotissynttäreiden kunniaksi? Tuntuu, että edellisen vajaan kolmen viikon aikana on aika auttanut hieman eteenpäin aikasten monessakin asiassa ja haluaisin taas naputella hevosmietteitä talteen.

Mitä on hevosrintamalla tapahtunut kolmessa viikossa? Ei mitään. Ja paljonkin. Kohokohtina voinee mainita yöllä karanneen kolmen ponin pihattolauman ja siitä seuranneet sutinat... Tai Voiton maneesitreeneissä tehdyt ensimmäiset vastalaukat!

Ehkä tämä tästä. Tänään on hyvän päivän jälkeen taas sellainen olo, että kaikki on mahdollista. Myös siitä pyöröovesta hiihtäminen, heh.

* * *

Hyvän ystäväni toteuttamaa ideaa lainatakseni, helmikuussa blogikirjoitusten ohessa julkaisen "päivän biisin", joka kuvaa sen hetkisiä ajatuksiani. Tämän päivän biisiin tutustuin, kun jokunen aika taaksepäin sain kaveriporukalta ihanan yllätyksen ja kortin, jossa oli nämä biisin sanat.

Särjetty ja satutettu sinua on monta kertaa

ja nyt kuvittelet että se on sinä jonka päässä viiraa 

yhtäkkiä putoat pohjattoman syvään kuiluun 

ja luulet että tästä on mahdotonta ikinä toipuu 

anna minun 

kantaa, auttaa 

anna minun anna minun 

anna minun tulla sun viereesi ja lohduttaa 

hullu sä et ole mut joskus sitä romahtaa kivipohjaan 

hiljaa nyt mennään mut henkiin sä jäät 

hullu sä et ole mut juuri nyt on vaikeaa

sama se vaikka sinä rakastuisit johonkin väärään

sama se jos et sinä opi vielä siitäkään

tärkeintä on ettet sinä koveta sun sydäntä 

koskaan jonkunhan on uskottava että vielä rakkaus voittaa

Janna - Sä et ole hullu