Matkaratsastustreenit 29.9.2012 Punkalaitumella

Teimme Kalilein kanssa lauantaina täsmäiskun oman seuramme, Sisuratsukoiden, matkaratsastussyysleirille. Leirin kesto oli kokonaisuudessaan kolme päivää, mutta työt ja kotiin jäävien hevosten hoito-ongelmat typistivät meidän leiriksemme vain lauantain.

Aamutuimaan ajelin Kalilei traikun kyydissä Punkalaitumelle, Mäki-Laurilan tilalle. Ruunaska meni karsinaan mutustelemaan heinää ja itse liityin kuuntelemaan Raimo Ponkkosen ruokintaluentoa. Sisältö oli lähinnä perusjuttua, mutta joitakin uusia pieniä ajatuksia jäi mieleen.
Kalileinkin ruokintaa pitäisi nyt taas kesän jäljiltä laskeskella ja miettiä kuntoon. Heinäanalyysit löytyvät, joten tehtävä olisi hyvinkin mahdollinen. Tällä hetkellä ruuna syö hyvin vähän väkirehuja, mutta on silti pirteä ja valitettavasti myös liiankin pyöreä. Mitään suuren suurta ja akuuttia hätää ei siis ole.
Ostin "Ruokinnan ABC" ja "Vitamiinien ja kivennäisten ABC" -kirjat, joihin pitänee syventyä hetimiten kun ehdin muilta touhuiltani.

Päivä jatkui pitkällä lajiharjoitteella maastossa tasoryhmissä Nina Michelssonin vetämänä. Kalilei sai lenkkiseurakseen "tyttöystävänsä" Hessin Pirpanan ja ensimmäiselle kiepille lähti mukaan myös eräs arabi. Lenkin pituus oli 18 km ja meidän keskinopeudeksemme määriteltiin 16 km/h ja keskisykkeen pitäisi pysyä alle 120.
Erittäin reipasta vauhtia saimme pitää, mutta hienosti onnistuimme! Keli oli oikein mukava ja reittikin oli riittävän monipuolinen. Tauolle saavuimme keskinopeudella 15,9 km/h ja palautuminen oli molemmilla hevosilla hyvin nopeaa, taukotarkastuksessakin oli kaikki ok! Kaltsun keskisyke reitillä oli 126, mutta tuon pienen "sykkeiden ylityksen" laitan sen piikkiin, että mentiin ainakin kilometri "reikä päässä". Hepat pikkasen läks innoissaan, hih... Sykemittari piippaili ranteessa ihan hädissään, kun sykkeet naputtivat lähellä kahtasataa.

Puolen tunnin tauon jälkeen lähdimme samalle lenkille uudestaan. Tarkoitus oli pitää samanlaista vauhtia ja taas onnistuimme! Keskinopeudeksi saimme 15,9 km/h ja hepat jaksoivat loppuun saakka hyvin. Laukkasimme lenkin alkupuoliskolla n. 3 km, loppupuoliskolla toiset 3 km ja vielä "maaliin" viimeisen kilometrin! Kalilein koulutustason nousu näkyi mahtavasti näissä laukoissa! Varsinkin ekalla laukkapätkällä ruuna pyöritti menemään laukkaa todella rentona ja hallitusti, sykkeetkin olivat alhaalla! Pystyin olemaan selässä kevyessä istunnassa ohjat aivan löysänä, wau!

Pikkusen laittoi naurattamaan taas matkaratsastushevosemme. Meitä laukkasi kaksi suokkiratsukkoa peräkkäin tien reunassa ja vain moikkailimme vastaantuleville autoille. Mitäpä sitä turhaan hidastamaan tuollaisen arkipäiväisen asian kohdalla...?

Tulimme siis laukalla "maaliin" ja minuuttia myöhemmin olimme selästä alhaalla ja satulat poisotettuna. Kalilein syke oli sillä hetkellä 77. Talutin kenttää kierroksen ympäri, annoin ruunan juoda ja sen jälkeen oli syke enää 60! Ei mikään pölömpi palautuminen 36 kilometrin jälkeen 15,9 km/h -keskinopeudella! Vielä juoksutus ees-taas, ruuna suihkuun ja sen jälkeen loimi päällä loppukäynnit taluttaen.

Ninan treenien jälkeen on aina hymy herkässä ja motivaatio lajiin suuri. Saimme nytkin todella paljon kehuja ja kannustusta. Hevosemme (Kalilei ja Hessin Pirpana) ovat hyvässä kunnossa (paitsi paksuja) ja niillä olisi kuntoa pidemmillekin matkoille. Meidät ratsastajat pitäisi vain saada tsempattua osallistumaan pidempiinkin kisoihin. On nuo 50 ja 60 km luokat nyt jo niin moneen kertaan tahkottuja, että ehkäpä pitäis jo haukata seuraava pala kakkua. Kaltsu on tuntunut erinomaiselta nyt viime ajat ja aivan varmasti se olisikin 80 km kunnossa!
Lisäksi saimme erikoiskehuja viime kisasta. Oli kuulemma meidän molempien ratsukoiden paras kisa ikinä. Moitetta tulikin sitten siitä mitä itsekin analysoin kisaraportissa. Eli lopputarkastukseen menon kanssa jahkailtiin liiaksi ja aivan turhaan tehtiin varmistuksen varmisteluja. Jos lopputarkastuksessa on syke 40-luokkaa, niin olisiko hiukan aikaisemmin voinut ilmottaa hummansa?
Eihän kaikki meidän jutut ole pelkää "superia", mutta mielumminhan sitä kuulee näitä kehuja ja kannustuksia, kuin vain mollaamista ja tekemisten vähättelyä.
Alkuillalla oli vielä Ninan pitämää jutustelua matkaratsastuksesta. Vanhan kertaaminen on aina hyvästä ja sain tästäkin muutaman uuden ajatuksen... Yötä vasten vielä Kaltsu koppiin ja 1,5 h ajomatka kotio. Kiva päivä oli ja kannatti lähteä!

Leiristä voi lueskella lisää myös seuran nettisivuilta: http://www.sisuratsukot.net/47