< valitus alkaa >
Eilen oli muutaman kuukauden tauon jälkeen treeniohjelmassa Airan istuntatreenit. Kasassa oli hyvä maneesi, hyvä motivaatio ja usko siihen, että jotain olen saanut työstettyä sitten viime kerran.
...ja sanonko mitä?! Hah hah. Siellä me taas pyörittiin reilun tunnin verran ympyrällä. "Ylä- ja alavatsan tuki, käännä jalat ulkokiertoon, rintakehä lantion päälle..." Samaa toistoa kerrasta toiseen. Toki kehujakin tuli, että kahdessa vuodessa on puolierot pienentyneet ja istunta parantunut huomattavasti. Toki tajuan sen itsekin, mutta. Niin. MUTTA.
Aira videoi ratsastustamme ja näytti pätkät sitten meille. Menoni näytti kamalalle. Jalat heiluivat ja kädet olivat tönkköinä. Karmeaa! Hyi! Miksi ei kahdessa vuodessa saa istuntaa kasattua kuntoon?! MIKSI?! Lihaskytkennän löydän ilman hevosta, mutta satulassa- ja varsinkin liikkeessä- se on yhä sekä edelleen hukassa.
Airan treeneissä tehtiin käynnistä pysähdyksiä ja olen ajatellut
aina, että Porre on hyvä hidastuksissa ja pysähdyksissä. Väärin! Taas!
Pörri valahtaa etupainoiseksi ja töksähtäen jarruttaa. Tässäkin kohtaa
toki sitä vikaa on siellä satulan päällä... Ei voi korjata sellaista,
missä ei ole huomannut olevan korjattavaa. Varsinkaan näin paljoa!
Enkä nyt tiedä edes mistä olen näin turhautunut? Siitä, että olen surkea? Siitä, että istunnan kehittäminen jauhaa paikoillaan kerta toisensa jälkeen? Siitä, että Porressa on jotain pielessä? Eilen oli lämmin päivä ja maneesissa oli suorastaan kuuma. Porre on täydessä talvivillassa ja jos itselleni tuli liian vaatetuksen vuoksi tuskaisen kuuma, ei tainnut Porre olla yhtään paremmassa hapessa. Ainakaan ruunan otsaltakin vierivistä karpaloista päätellen. Joka tapauksessa, papparainen ei liikkunut mihinkään. Ei askeltakaan oma-alotteisesti. Kannus naputti naps naps ja pakko oli alun jälkeen ottaa raippakin, että ravi säilyi edes jotenkin. Yritäppä siinä sitten hengitellä ja etsiä tasaista istuntaa.
Kumpi oli ensin? Huono istunta, jonka takia ei hevonen halua liikkua vai Huono istunta, koska hevonen ei halua liikkua? Yhtä kaikki, Porren tämän ja tulevan viikon ohjelmaan kuuluu ruuan lisäys, maastokävelylenkit ja vapaapäivät. Katsotaan, jos vanhus saa näillä eväillä kerättyä voimia kasaan ennenkuin jatketaan koulupiiperryksiä.
Huh, helpotti hieman.
< / valitus päättyy >
Oho, mikä sattuma. Selasin juuri tänään ulkoiselta kovolta vanhoja Anisin kisoista otettuja kuvia ja nyt tuolta SD-teamin blogista löysin tänne ja tajusin, että mullahan on sustakin kuvia. Tutunnäköisen liinaharjan bongasin jo bannerista. :)
VastaaPoistaVoisin lähipäivinä katsoa sieltä erilleen ne kuvat ja lähettää sulle sähköpostiin, jos haluat ? :)
Niin ja varmasti palailen blogisi pariin uudemmankin kerran ! Kivoja, pohdiskelevia suokkiblogeja ei ole jonoksi asti.
Oi, kuvia! Ihanaa!! Erittäin mielelläni otan kuvat vastaan, kiitos! :)
PoistaSähköpostiosoitteeni: lively@suomi24.fi
Tervetuloa tänne toistekin lukemaan!
Hei, "ei hätää", kuten Airakin aina sanoo rauhoittavasti! Täällä on IHAN samat tuntemukset ja turhautumiset. Minäkin olen kaksi vuotta käynyt Airan opissa ja edelleen istunta on ihan hanurista, vaikka paljon on varmasti menty eteenpäinkin. Tieto lisää tuskaa, ja itsekseen treenatessa virheiden korjaaminen on vaikeaa, vaikka kuinka tietäisi, missä ne viat on. Turhauttaa -- tuttu tunne. Onneksi Aira on olemassa :)
VastaaPoistaTerv. Pikkuakka
Näinhän se menee! "Ei hätää". Mutta kun mulla on kiire kohti täydellisyyttä! :D
PoistaTulostakin varmasti tulisi nopeammin, jos ratsastaisi säännöllisesti aidatulla alueella ja monta hevosta päivässä. Tämä oma treenaustahtini (kentällä maks. kerran viikossa yhdellä hevosella, muuten maastossa) on yksi erittäin iso jarruttava tekijä. Jos vielä joskus saisi kaverinkin kuvaamaan videolle ratsastusta, olisi yksi työkalu lisää käytettäväksi korjauksissa.
Pahimmillaan (parhaimmillaan?) huomaa, että nyt on joku juttu pielessä, mutta oma taito ei riitä korjaamaan virhettä tai sitten korjaa "väärin" ja mennään ojasta allikkoon.
Tieto lisää tuskaa, todellakin! Ensin on tyytyväinen siihen, että oppii ohjaamaan hevosta ja keventämään, tai saa hevosen laukkaamaan. (Kymmenien) Vuosien kuluttua miettiikin hevosen korvakarvojen asentoa suhteessa kulman jyrkkyyteen ja tuskailee kaiken mahdollisen kanssa. Vaikea laji!
Tiedän tunteen, mutta anna nyt kuitenkin hiukan armoa itsellesi! Olet saanut vauvankin tässä välissä, hyvä ihminen! :) Ja jumittavan hevosen selässä on toooosi vaikea saada hyvää istuntaa aikaiseksi. Sittenkun on eteenpäinpyrkimystä+jarrut, niin siellähän sitä istuu ihan huvikseen. Mutta toisaalta, helppo sanoa kun en Airan tunnilla ole ollut, hehehe.
PoistaArmoa?! Mitä se on? Jotain syötävää? :D
PoistaJep, tottahan se on, että on muksukin tuossa viime vuoden aikana tullut pyöräytettyä eikä kääpiöllä ole ikää tällä hetkellä kuin 4 kk. Mutta silti en halua sen tekosyyn taakse paeta, että kaikki johtuu vain ja ainoastaan siitä. Treenaamalla se lihaskunto ja taito kehittyy. Pakko tietysti myöntää, että nyt olen ensisijaisesti äiti ja vasta toissijaisesti hevosiaan sekä itseään treenaava neito.
Kyselin tänään Maijalta muutamia vinkkejä Porren saamiseen pohkeen eteen. Ongelma ei ole uusi, mutta ratkaisun avaimet ovat hieman hukassa. Maastossa papparainen kulkee omalla moottorilla, mutta kentällä kiertäminen taitaa olla EVVK just nyt.
Jos sulla on mahdollisuus päästä Airan tunnille, suosittelen ERITTÄIN LÄMPIMÄSTI osallistumaan!