LISÄTIETOA:

lauantai 9. marraskuuta 2013

Ajatuksia arjen askareissa


Mikä on tallinpitäjän päivittäinen perushomma? Jep, karsinoiden siivous. Kakkaa lapatessa on tietysti aikaa viiltävälle analyysille ja palleroiden tuotostelijan profiloinnille.

Meillä on käytössä tällä hetkellä neljä karsinaa. Niissä asuvat:

Tarkka-ampuja: Porre kakkii erittäin täsmällisesti karsinassa vain yhteen kohtaan kekoon. Karsinan siivous vie aikaa enintään viisi minuuttia ja se onnistuu loistavasti myös pilkkopimeässä (Kokeiltu tällä viikolla. Sähköt katkesivat kesken tallihommien). Vanhuksella on aina aamuisin olkia tukassaan, joten todistetusti papparainen viettää yöllä aikaa vaakatasossa. Oljet ovat kuitenkin lähes koskemattomat eikä niitä tarvitse yhtään pöyhiä tai siirrellä. Kakkakasa vaan kulmasta veks - valmista!

Suklaarusinan tehtailijat: Kaksi miniponia ja suklaarusinan kokoiset pienet ponin pipanat. Millä ne pitäisi saada siivottua tarkasti pois? Keittiöstä löytyvällä siivilällä kenties?!


Sotkija-jemmaaja-kastelija: Islanninihme Stimir on karsinan siivoajan painajainen. Karsinaa käytetään koko rahan edestä yön aikana. Kuivikkeena olevat oljet ovat aina märät, saappaan alla kuuluu vaan lits-läts, kun tämän herran asumukseen kävelee. Vaikka karsinan tyhjentää kokonaan ja lisää paljon uusia, kuivia alusia, on aamulla taas meno hyvinkin kosteaa. Ja se tunne, kun luulet siivonneesi karsinan ja päätät vielä hieman pöyhiä olkia ilmavammaksi. Siellä ne odottelee... Piilopapanat! Taitavasti jemmattuna, aivan näkymättömissä.

Kakkiainen: Tiedättehän sellaisen hevosen, joka on aina likainen? Voitto on sellainen. Aamuisin kyljet likaiset, kankut märät ja tyynynä on käytetty sopivan muhevaa sontaläjää. Karsinan likaisuusaste voi olla yöstä riippuen järisyttävä tai suht siedettävä. Voiton eduksi pitää lukea, että miinoitettu alue on suht helposti havaittavissa ja märät läiskät herra on jättänyt ystävällisesti näkyviin. Pienenä pikanttina lisämausteena Voitto muistaa joka yö tyhjentää vesiämpärinsä, irroittaa sen seinätelineestä ja kolistella sitä ympäri karsinaa.

Yksi pääpahis onneksi vielä puuttuu tästä meidän porukasta! Ruokakuppiin sontija!


3 kommenttia:

  1. Illan piristys! :D Onneksi mun poni kuuluu tuohon tarkka-ampujien ryhmään!

    VastaaPoista
  2. Meltä löytyy myös yksi jokaista lajia. Paitsi tuota ruokakuppiin sontijaa ei onneksi ole. ;D

    VastaaPoista
  3. Haha, tää oli mainio. Meillä olleet kaksi tammaa ovat molemmat näitä tarkka-ampujia, kakat erittäin sievässä rivissä tarhan ja karsinan nurkassa. Eivät myöskään koskaan kakkineet kentälle, maastoon tai maneesiin. Mutta pesarille joka kerta. Hassua kyllä, tammat ovat ihan identtisiä näissä kakkimisasioissa.

    VastaaPoista