Hyvä Voitto! Miehen työ!

 
Hyppäänkö suoraan Voiton estesuoritukseen Ypäjällä vai aloitanko höpinät aamusta alkaen? Aloitetaan ihan teidän kiusaksi siitä miten mielenvikaiselta tuntui tänään aamulla klo 4.20, kun rakas Niiskuneiti -herätyskelloni ja kännykän hälytys kirkuivat samaan aikaan herätystä.

Tai jos pitäisi aloittaa kuvalla tämä tarina, sen pitäisi ehdottomasti olla napattuna siitä hetkestä kello aamuviiden jälkeen, kun minä ja hepanhoitaja- Marjut piipersimme Voiton tukkaan nyrkin kokoisia sykeröitä... Kyseistä kuvaa ei tosin ole, koska 1) kuvauksen kohteista yksikään kolmesta tuskin olisi naamaansa halunnut näkyville sillä hetkellä tai 2) olisikohan siitä kuvasta näkynyt yhtään mitään muuta kuin sumupilvi. Oli meinaan aikas tuhruinen aamu kelin puolesta.

Niin, tänään oli Voiton suuren maailman valloituksen ensimmäinen päivä: Ypäjän suokkikuninkaallisissa 5-vuotiaiden suomenhevosten laatuarvostelun estekoe. Asiaan perehtyneille on tietysti selvää mitä luvassa oli, mutta avataan tännekin hieman tehtävien laatua.

"Hevoset tulevat kokeeseen verryteltyinä, mutta saavat tehdä verryttelyhyppyjä esteellä numero 1. Tämän jälkeen alkaa arvostelu, jossa hypätään kuuden esteen rata. Ensimmäisen kierroksen jälkeen rata hypätään tuomarin harkinnan mukaan uudelleen kokonaan tai vain osittain. Aloituskorkeus on 70-80 cm, jonka jälkeen esteitä voidaan korottaa 90 -100 cm asti. Rataan kuuluu pysty-okseri -sarja (kahden askeleen väli n. 10,40 m). Pienhevosille sarjaväliä lyhennetään.

Estekokeessa arvostellaan: 1. Hyppytekniikka, 2. Hyppykapasiteetti ja laukka, 3. Ratsastettavuus ja yhteistyöhalukkuus. Ratsastettavuus ja yhteistyöhalukkuus –kohdassa arvioidaan ensisijaisesti hevosen asennetta hyppäämiseen ja toimivuutta tehtävän suorittamisessa."

Voitolle oli osunut koko porukan lähtönumero kaksi eli siellä aamu-usvan keskellä meidän pienen pieni ruuna 5vee loikki menemään kello kahdeksan. Pitkän alkukävelyn jälkeen Iiris teki suht lyhyen alkuverryttelyn ja otti muutamia hyppyjä. Voitto kuulemma tuntui oikein hyvälle! Eikä yhtään huonolta näyttänytkään!

Estekokeessa Voitto teki mitä miehen pitää! Herra kuljetti kyydissä olleen prinsessan lähdöstä maaliin tyylikkäästi ja turvallisesti! Oikeasti - kaunista katseltavaa!!! Hieman on epäkiitollinen paikka lähteä aivan luokan ensimmäisinä hevosina, mutta Voitto sai ansaitsemansa pisteet. Ei mennyt ollenkaan huonosti!

Tuomarit näkivät saman mitä me kentän laidalla: Rohkea, mutta hieman löysä hevonen, jonka laukka on vielä pitkää. Mainiosti oli myös mainittu, että "Luultavasti kapasiteettiakin löytyy". LUULTAVASTI?! Eivät oikein osanneet päättää, että onko sitä vaiko ei? Hahahahaa.

Pisteet: Tekniikka 7,25 - Kapasiteetti ja laukka 6,75 - Ratsastettavuus ja yhteistyöhalukkuus 7,00 = keskiarvo 7,00. Ei huippupisteet, mutta ei me viimeisten joukossakaan oltu tuolla tuloksella. Ollaan todella tyytyväisiä!!! Voitto oli super!!!

Yksi päivä takana, toinen edessä. Huomenna jatketaan koulukokeen merkeissä!

... ja mitä tulee tähän kuvassakin nököttävään tallinpitäjä- hevosenomistaja- hysteerikko- tätiin, niin hengissä ollaan vielä! Puolessa välissä mennään kisaa, joten ehkä sitä ei sittenkään saa kuoltua jännitykseen viikonlopun aikana!

Kuvista suuri kiitos Marjut Myller!

12... 11... 10... 9 päivää jäljellä!

* * * Laatuarvostelu lähestyy päivä päivältä!! * * *

Tässä The Tapahtuman lähestyessä Voiton päivät koostuvat asioista, jotka voisivat olla kuin oikealla kilpahevosella.  Tai ehkäpä ennemmin tavallisella harrastekuljettimella. Nämä jutut eivät meidän mutapeltosuokkeihin tavallisena arkena osu ollenkaan...

1) Maneesin pehmeillä puruilla tepastelu. Otetaan esimerkiksi tämä viikko. Maanantaina kouluratsastusta, keskiviikkona esteratsastusta ja perjantaina kouluratsastusta. Suoritetaan peilisalissa ja ammattitaitoisen pilotin ollessa ohjissa. Normaalioloissa tässä kolmessa kerrassa olisi koko kuukauden treenit lueteltuna.

2) Yksintarhaus. Tarhassahan voi sattua ihan mitä vaan kun hevoset pääsevät lähempään kontaktiin keskenään. Minimoidaan poikkimenneitä jalkoja, väistämisestä tulleita lihasvammoja ja hampaista tulleita mustelmia. Tarhataan siis kaksi suomenhevosta molemmat omiin ulkoilualueisiinsa toistaiseksi.

3) Loimitus. Satoi enemmän, vähemmän tai melkeinpä ei ollenkaan, laitetaan loimi päälle. Huolimatta siitä, että tarhassa olisi pihattokatoskin käytettäväksi. Ei anneta kultamussukan kastua.

4) Syötetään monesta eri purkista. Sori, tää ei nyt oikein osu. Tai myönnetään!!!! Kävin ostamassa kivoja turvotettavia pipanoita vain ja ainoastaan laatareita silmälläpitäen. Niiden nimi on Racing Greenline ja ne tuoksuvat hyvälle syöntivalmiina.

5) Huuhaa-hoidot ja muut. Neiti Tallinpitäjä ei eläissään ole päässyt hierojalle, mutta mamin räpsyripselle on sovittuna treffit hierojan kanssa perjantaille. Ei pitäis sen jälkeen kiristää eikä puristaa mistään.

6) Olkipeti ja pehmeäksi pöyhitty alusta. Ei tulisi mitenkään kuuloonkaan, että hieno kilparatsu asuisi pihatossa - ulkona! Huh huh, järkyttävää. Niinpä tämäkin yksilö viettää yönsä pehmeäksi pöyhityllä olkipedillä tallissa. Kelpaa oikaista treenauksesta rasittuneet jalkansa ja painaa päänsä heinätyynylle.

Olisihan sitä vaikka ja mitä muutakin, mutta jätetään tämä listaaminen tähän... Koska Voitto oli tänään Iiriksen kanssa suorittamassa viimeistelyesteloikinnat. Erittäin hyvin sujui! Muutama lämmittelyhyppy ja sitten tämä videolla näkyvä laatuarvosteluesterata. Estekorkeus 70-80 cm ei vaikeuksia tuottanut. Voimaa on tullut viime estekerran jälkeen lisää ja hyppy kulki!

Iiris antoi kehuja laukan parantumisesta ja olimme molemmat kovin tyytyväisiä Voiton tämän päivän suoritukseen. Tai siis minä olin tyytyväinen ja ratsastajan suunnalta kuului jotain ininää Kapasiteetti ysi ja ratsastettavuus nelonen.... Hih, ehkä äiskän kultakutrilla oli hivenen kiire ja jarrut toisinaan pettivät.

Luottavaisella mielellä jatketaan eteenpäin kohti tavoitetta!

Haaveet kaatuu?

"Haaveet kaatuu
niitä nousemaan en saa
haaveet kaatuu
tahdoin paljon kauniimpaa
haaveet kaatuu
varjot saapuu"

24.7.2014

Se kuuluisa DejaVu -olotila, "olen kokenut tämän ennenkin".

Ja tunne kuin kaadettaisiin ämpärillinen kylmää vettä niskaan. Tai läimäytettäisiin avokämmenellä poskelle.

"Tämä nuori hevonen ei ole ollenkaan oma itsensä. Sillä voi olla nyt sellainen kasvuvaihe vain tai sitten se on saattanut kipeytyä takapolvistaankin. Voitto on iso ja se on kiltti sekä nöyrä, nyt sille pitää antaa breikki. Ei rikota sitä eikä treenata kipeänä, jottei sille tulee tunnetta että esteistä pitää alkaa mennä ohi." Anna Kärkkäinen oli tänään estevalmennuksen jälkeen kovin vakavana.

Se mitä itse näin näitä sanoja edeltävän tunnin aikana, oli hämmentävää. Puomien lentelyä, ristilaukkoja, takapään useampia kompurointeja, holtittomia hetkiä... Irtosipa toinen etukenkäkin lopputreeneissä kesken tehtävän.

Mikä on tapahtunut yhtäkkiä? Lauantaina matkakisoissa kaikki oli paremmin kuin hyvin, Maija ratsasti ruunan tiistaina eikä sanonut mitään erikoista. Enkä itsekään nähnyt tavallisuudesta poikkeavaa. Olinko taas kuitenkin alitajunnassa jotain yhdistellyt? Oli huono fiilis jo kotona kun otin Voittoa karsinasta ja aloin tehdä lähtövalmisteluita. "Tämä ei pääty tänään hyvin", hakkasi ajatus pään sisällä.

Ylipäätään saan olla kovin tyytyväinen, että sain hevosen ilman suurempia vammoja kotiin. Oli aivan viis-vaille, ettei treeneistä kaupan päälle tullut vielä ruunalle lämpöhalvaustakin. Huh huh! Valmennuksen aikana käveltiin, Voitto on treenannut (sekä kilpaillut) kuluneen viikon helteissä useasti, sille on tarjottu elektrolyytti-juomaa ja kuumimmat paarma-ajat hevoset ovat olleet tallissa suojassa. Kuitenkin tänään oli lähemmäs puolen tunnin homma saada hevosen puuskutus loppumaan ja hieman edes "heräämään henkiin". Taisin 80 litralla kylmää vettä viilentää ruunaa!

Voitto jää nyt pienelle lomalle. Koko vuosi on tehty hommia tähtäimenään yksi kisa: Viisivuotiaiden suomenhevosten laatuarvostelut Ypäjällä syyskuun alussa. Viime vuonna päästiin niin kovin lähelle, mutta jäätiin kuitenkin kovin kauas! Emme päässeet osallistumaan ollenkaan. Toivottavasti tämä vuosi ei ole uusinta viime vuodelta. En halua haaveiden kaatuvan tälläkin kertaa.

Tämän päivän kunnossa Voitto ei tule selviämään estekokeesta laatuarvostelussa. Ei ole reilua viedä ruunaa estetehtävien eteen, varsinkaan kipeänä, ja ottaa viimeistä sijaa. Pahimmillaan kolauttaa nuoren hevosen luottoa esteratsastustakin kohtaan.

Olo on kovin mietteliäs.

Mietin: Mitäs nyt?

Voitto on laadukas suokki, MUTTA ....

"... Sen laadukkuus on aikasten syvällä."

Kiitos Iiris! Nämä sanat yrittävät taas motivoida jatkamaan Voiton kanssa eteenpäin. Lisää työskentelyä, paljon lisää voimaa, jokunen vuosi eteenpäin ja ehkäpä sitten tämä hevonen pystyy näyttämään edes osan siitä mihin pystyy parhaimmillaan. 

Voitto ei ole lapsitähti, se on tullut jo selväksi. Ruunan potentiaalia joutuu selvästi kaivamaan syvältä ja vaatii aikaa, paljon aikaa, että tuloksia tulee. 

Mutta kun mää en malttaisi odottaa. Haluaisin kaiken tänne just nyt ja heti!

Odotellessani kuvasin kuitenkin tämän päivän estetreeneistä teille muutaman loistokkaan kännykkäkamerapätkän kertomaan minkälaista jumppatehtävää tänään loikittiin. Okseri oli viimeisillä hyppykierroksilla 90 cm tienoilla, eihän tuolle korkeus ole ongelma, vaan kaikki se muu.

Seuraava estetreenikerta on parin viikon päästä Anna Kärkkäisen tarkan valmentajan katseen alla. Silloin kokeiltaneen toista kuolainta. Kovasti kaivattaisiin herkkyyttä suuhun, nyt nuorukainen jää raskaaksi edestä hyvinkin usein. Kovaa rautaa suuhun ei laiteta, siihen ei ole tarvetta, enemmänkin etupään raskaus kertoo hevosen heikkoudesta ja vähästä työskentelystä.

Koikkaloikkaa

Anna Kärkkäisen estevalmennus 26.6.2014

Ratun talli, Lieto

Onko se hyvä vai huono asia, että on kovasti paljon muutakin elämää kuin blogin päivitys? Ihmetyttää oikein, miten paljon on höpinöitä jäänyt tänne kirjaamatta normaalin elämän ajaessa koneella istumisen ohi. Vaatekomeroiden siivous, makuuhuoneen remontti, jättikokoisen jätskipaketin lusikoiminen näkymättömiin hyvässä seurassa, rikkaruohojen repiminen kauniissa kesäpäivässä, ulkona haahuileminen yömyöhällä - mitä mahtavia syitä olla edes avaamatta konetta!

Vilkaistaan nyt kuitenkin melkein viikon taaksepäin, koska tarjolla on video Voiton ja Iiris- ratsastajan estevalmennuskerrasta Anna Kärkkäisen silmien alla.

Tehtävät olivat aikuisten-hevosten-juttuja ja Voitolla oli niissä aikasmoinen pähkinä purtavaksi. Selviytyi kuitenkin! Jos ei kiitettävällä arvosanalla, niin ainakin suurella kehuryöpyllä. Paljon puomeja, paljon käännöksiä, paljon suhteutettuja välejä, mutta niin vaan nuorukainen loikki tehtävät menemään.

Sittenkin kenttähevoseksi?

Voitto ja Iiris estetreeneissä 16.6.2014

!!! Varoitus !!! Kirjoitus sisältää ylistäviä kehusanoja eräästä nuoresta suomenhevosesta !!!

Hiukan huolestuttaa...

... mutta rohkeasti vesimatosta yli!

Alkuverryttelyn jälkeen Iiris kysyy ihmeissään: "Mitä sää olet tälle tehnyt"? Öööö, emmää mitään ihmeempää. Tai siis oikeastaan mitään, hiukan on Voitto viime viikkoina maastokävellyt ja kerran käynyt 11 km reippaammalla ajolenkillä kärryillä. Muuten nuori herra on nauttinut laitumella hengailusta.

Tehdyistä liikutuksista, tai niistä tekemättömistä treeneistä, huolimatta Voitto oli erittäin hyvännäköinen tepsutellessaan suurella kentällä. Laukka pyöri ylämäkeen ja työskentelymotivaatio oli kymppi plus!

Voitto 5 veen ensimmäinen maastoeste!

Kentällä, missä tällä kertaa treenasimme, on muutama maastoeste käytettävissä. Pitihän sitä Voitollekin näyttää muutamaa tukkia! Mitäpä niitä ihmeemmin hämmästelemään - yli vaan! 

Komeaa! Myös kuvaaja saanut liipasimen osumaan kohdilleen!

Mennäääään!!!

Voitto on kehittynyt aivan huimasti esteurallaan! Ohjaus toimii, hyppy alkaa paikoitellen kulkea ensiluokkaisesti ja laukan säädeltävyys kehittyy. Iiriksen kehut pitää muistaa myös mainita, niistä tuli niin hyvä mieli! "Tällä kun vielä kehon hallinta lisääntyy, tämä hyppää isoja luokkia!" Siis mitä?! Mun KOULUHEVONEN?! Korkeilla esteillä?! Aika näyttää, odotan kiinnostuneena!

Treenin jälkeen vaihdoimme muutaman sanan tulevista Voiton esteharjoituksista. Seuraavaksi loikitaan Anna Kärkkäisen valvovan silmän alla, mutta keskustelimme myös maastoestetreeneistä. Ehkäpä jo tänä kesänä näyttää nuorikon töpselinenä kohti tukkeja, banketteja ja hautoja.

Taitava Voitto!

Verkkahyppyjä

Seuraestekilpailut, KMR, Kotimäki, Lieto 24.5.2014

Mäntymäen Voitto

Luokka: 60 cm

Tänään oli se päivä, kun Voitto 5vee ensimmäistä kertaa starttasi estekisoissa! Kukkahattutätiä (= minä) kentän laidalla jännitti aivan hirmuisesti, mutta ruuna ratsastajineen teki upean radan!!

Radalla oli pysty- okseri -sarja ja pysty, jonka alla oli puskia. Ei mitään ongelmia! Yli vaan! Viimeinen este putosi, mutta ei haittaa yhtään mitään. Niin hieno ja sujuva suoritus tuli muuten!!

Olen niin sanaton! Upea Voitto ja taitava Iiris! 

Kuvista KIITOS SD-teamin Marjutille!

Sarjalle sisälle tyylillä!

Puskistakin yli yhtään ihmettelemättä!

Ilmojen halki käy lentäjän tie

* * * Kyllä! Me ollaan hengissä vieläkin, blogihiljaisuudesta huolimatta! * * *

Anna Kärkkäisen estevalmennus 16.5.2014

Ratun talli, Lieto

Voitto jatkaa estetreenejään Ratsastaja- Iiriksen kanssa. Tällä kertaa otimme osaa Anna Kärkkäisen estevalmennukseen. Voitto sai kehuja ja olimme kaikki todella tyytyväisiä valmennuksen antiin!

Tehtävät olivat sellaisia puoli-haastavia, joita ei vain räiskitty menemään. Voitolla on vielä suuria puutteita laukan kasassa pitämisessä ja vaikeuksia kääntyä, mutta paranee - kerta kerralta!

Voitto korvaa korkeudella ja pituudella sen, mitä muissa osa-alueissa vielä häviää. Iirikselle pitää nostaa hattua. Miten neiti jaksaakaan aina kehua ruunaa ja tuntuu kovin mielellään Voittoa treenaavan tässä lajissa.

Valmentaja- Anna kehui Voittoa hyvännäköiseksi ja ettei se mikään toivoton ole. Hyppy on erittäin hyvä, kun asiat osuvat kohdalleen. Vielä niiden pitää osua kohdalleen, jotta homma toimii.

Pienien varustemietintöjen parissakin täällä ollaan. Iiris varovaisesti kyselee joka kerta, että "oliskos mitään estesatulaa tälle" (Siis MITÄ?! Eikö Albionin koulusatula kelpaa?!) ja nyt Anna kehotti hankkimaan vatsapanssarin.

Kuvista super suuren kiitoksen saa SD-team blogin Marjut!
Lopuksi tarjoilen vielä tuttuun tapaan videon.

Estekeilausta

Mää oon hellinyt teitä hienoilla ja sujuvilla hypyillä. 

Tällä kertaa annan pienen maistiaisen niihin todellisiin hetkiin maneesissa.
Neljäs kerta esteitä ratsastaja kyydissä.

Voi Voittoa. Videoiden hypyt ovat treenien viimeiset ja jätkä on aivan loppu.

Mutta hei! Loikki menemään laineet ja portit, ei paljoa mietityttänyt häntä ne.

(Onneksi tässä hevosessa ei ole Suomen koko esteratsastustulevaisuus)

Voitto the esteheppa alias "Löysä Taikina"

Voitolla oli tänään ohjelmassa toista kertaa estetreeniä ratsastaja selässään ja rohkeasti vaan mukaan Pauliina Marttilan valmennukseen. Mitäpä sitä mukavasti suorittavaa, järkeväkäytöksistä nuorukaista on maneesin pimeydessä yksin pyörittää?


Alkulämmittelyksi viuhkaa ja sen jälkeen muutaman esteen ja "muutaman" puomin linjaa. Kun Voiton työskentely tiivistettiin otsikon mukaiseksi, en voinut kuin nauraa. Nuorukainen on voimaton ja hyppää paljon enemmän ylöspäin mitä pituutta, luikertelee linjan sisällä vasemmalle ja oikealle sekä haluaa kulkea kouluratsuna töpselikärsä tiiviisti kohti kentän hiekkaa.

Mutta hyppää se. Ja taitaa pitääkin siitä, hihihihihiiiii...


Tässä sama linja vielä uudelleen tultuna, ilman loppuhuipennusta.


Loppua kohden hypyt paranivat ja laukka tuli huomattavasti enemmän kasaan alkuun verraten! Ruuna hiffasi, että eteenpäin ja vähemmän leijumista. Viimeisenä tehtävänä oli pieni rata. Ensin tuo puomi-estelinja, siitä koko rata leikkaa -linjalla pysty ja toisella pitkällä sivulla oleva okseri.

Nuorukainen suoriutui siitä ihan ok, mutta tämä Neiti Tallinpitäjä ei suoriutunut kuvaamisesta läheskään niin hyvin. Toisessa kädessä kamera ja toisessa venkoileva muksu tuotti suorastaan psykedeelistä videomateriaalia. Teille tulisi vain paha olo, jos sen lataisin näytille. Tai sanotaanko, että näkisitte myös sen oliko taivahalla pilven hattaroita ja oliko kentän hiekassa optimaalinen koostumus.

Tästä on taas mukava jatkaa kohti seuraavia estehaasteita! Olen niin tyytyväinen, että Voittikselle löytyi sopiva estepilotti!

Olen niin innoissani !!!!!

* * * Saanko mää taas kehua Voittoa?! Saanhan? Joohan? Jooooo!!! * * *

Voitolla oli tänään elämänsä ensimmäinen estetreeni ratsastajan kanssa. Ruuna meni hyvin!! Alkuun hiukan keilailtiin puomeja, mutta sitten nuori herra tajusi nostaa konttejaan.

Ei voi moittia kyllä yhtään, meni niiiiiiiiiin mainiosti!!! Ratsuttaja- Iirikseltäkin tuli pelkkää positiivista palautetta. Hän oli tosi yllättynyt siitä, että Voittis oli niin kevyt ja mukava. Toki voimaton, mutta paranee varmasti.

Tässä mennään alkulämmittelyksi puomeja... Ja allaolevassa videossa on jo päästy hyppäämisen makuun. Videossa kuuluva kommenttini on jotenkin niin osuva ja aito! Voitto suoritti myös jo pientä rataa, mutta siitä ei julkaisukelpoista videota tullut.

En oikein tiedä mitä odotin, mutta todella innoissani jään nyt odottelemaan parin viikon päästä olevaa seuraavaa estetreenikertaa!!

PS. Tiedän, että teitä kuitenkin kiinnostaa, että kuka tämä mukava ja taitava nuori neiti Voiton kyydissä on... Käykää vilkaisemassa "haastattelu" Iiriksestä Green Eventer -blogista!