LISÄTIETOA:

tiistai 30. joulukuuta 2014

Yks eteen, kaks sivulle


Hevosen ruokinnasta voisi tehdä vaikka miten pitkän ja yksityiskohtaisen tutkielman - olen huomannut! Ennen olen pärjännyt suht suppealla tietotaidolla (tyyliä heinä-kaura-kivennäinen) ja nyt kun on tallissa kuivakka Voitto, olen joutunut aivan uuden haasteen eteen.

KIITOS kaikille viestiä tätä kautta, sähköpostiin ja facebookiin laittaneille!! Olen kaikki viestinne lukenut, ihmetellyt, pohtinut, googletellut ja hämmästellyt. Vastausta en kaikille ole vielä ehtinyt kirjoittaa, olen kuitenkin viestinne saanut!

Jotain ratkaisuja on tehty ruokinnan suhteen ja kerron myöhemmin miten kävi! Jos ei käynyt toivotusti, vaihdan vain rehuja hiljaa blogielämän ulkopuolella enkä kerro mitään, heh heh. Hetki, jos toinenkin, on vietetty muistiinpanojen, tietokoneen sekä aivomyrskyn parissa ja jonkunlainen ajatus tulevasta on selvillä. Luulen ainakin.


Voitto on lomaillut erittäin virtavana melkein jo kaksi viikkoa. Aikasmoista rodeota olen nähnyt tarhassa... Vielä on yksi viikko edessä löysäilyä ja sitten jatkuu hommat. Satulasysteemejä pitää miettiä vielä lisää hieman myöhemmin. Sovin jokatapauksessa ottavani aiemmin murehtimani Amerigon vuokralle ja katson miten yhteiselo sen kanssa jatkuu. Jos / kun nuorukainen saa hieman lisää lihaa ympärilleen, satulakin saattaa olla just hyvä!

sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Miksi?

* * * ja XX kappaletta muuta kysymyssanalla alkavaa lausetta * * *


Miksi sää lapioit lunta pois alimpien aitalankojen päältä? (Että sähkö kulkee)
Kulkeeko se sähkö siitä huolimatta? (Köh köh, ei...)
Voiko noita poneja mennä taluttamaan tuonne tielle niinkuin koiria? (Juu, kyllä voi).
Voinko heti mennä? (Et)
Miksi en? (Öööö, tota, joku toinen kerta sitten)


Voinko mennä taluttamaan noita hevosia tuonne tielle? (Et)
Miksi en? (Koska hevosiani ei talutella missään pihan ulkopuolella, ne eivät välttämättä oikein käyttäydy.)
Mitä ne tekevät siellä? (Porre on ainakin aivan hullu... Mutinaa....)
Miten se hullu voi olla? (Lisää mutinaa)
 Miksi sää sanot noin vaikka ei se varmastikaan tee yhtään mitään? (Mutina jatkuu...)


Miten tänne hevosen selkään pääsee? (Jalka jalustimeen, harjasta kiinni ja nostat sen toisen jalan satulan takakaaren yli)
Miten tää toimii? (Selitystä pitkät pätkät)
Miksi tää menee taaksepäin? (Älä vedä ohjasta)
Miksi mun pitää mennä vaan tässä tarhassa? (Koska perusasiat pitää osata ennenkuin menee aidatun alueen ulkopuolelle)
Miksi en voi mennä tuonne pellolle kun tämä pysähtyy ja kääntyy? (Koska Porre ei tuolla pellolla kävele kuin tainnutettu peruna)
Miksi en voi mennä? Miksi Miksi Miksi? (Koska Porre hyppii ja pomppii siellä ja putoat)
Miksi en voi mennä kun en opi tässä mitään? (Et mene)
Miksi tässä on pakko pyöriä kun tämä on tosi tylsää? (Koska et hallitse ratsuasi sen mennessä kovempaa)


Miksi tämä ei mene ollenkaan sinne minne haluan? (Ei olla enää siellä aidatussa tarhassa)
Miksi se pysähtyi? Miksi tää kääntyy? Miksi tää ei mene eteenpäin? (Ei olla enää siellä aidatulla alueella)
Miksi tämä nostaa päätään? (Taisi nähdä mörköjä puskassa)
Mitä mää teen kun se tälleen nostaa sen päänsä? (Yrität pysyä kyydissä kun Porre poistuu reippaammin paikalta...)
Miksi en voi mennä tuonne pellolle kun en pudonnut äskenkään? (Koska tuo reippaampi askel ei ollut samanlaista kyytiä kuin pellolla tarjottu)

Miten täältä pääsee alas? (Toivottavasti ehjänä)


Tämä oli varmaan kuivaharjoittelua sitä ajatellen, että oma lapsi jossain kohtaa tulee MiksiMiksiMiksi -ikään... Käääääk ja huh! Toisaalta myös hieman henkistä ravintoa jatkuvalle rutiinien toistamiselle. Miksi teen näin kuten teen?


Kuvissa Neiti Tallinpitäjä ja pappaikään ehtinyt Porre tepastelevat tanssiaskeleita 27.12.2014.

perjantai 26. joulukuuta 2014

Tapaninajelulla


Tänä tapanina perinteistä ajolenkkiä ei suoritettu hevosvoimin vaan yhdellä tehokkalla miniponivoimalla! Kyllä tuollaisella LAATUPONILLA kelpaa ajella, heh heh! Kokonaiset 84 cm hyvin toimivaa ja palvelualtista ponioria.


Kuskilla on ainakin mairea ilme, ei voi muuta sanoa. Tais olla kivaa!



torstai 25. joulukuuta 2014

iloa ja onnellisuutta


Tiedättekös sen ihanan olotilan, kun siinä pienessä hetkessä kaikki tuntuu upealta? Maha pömpöttää tyytyväisenä joulumätystelyn jäljiltä, aurinko paistaa, hanki kimmaltaa ja vietät aikaa hyvän ystäväsi kanssa? Sain tänään kellua onnellisuuden fiiliksessä ja nauttia Porren kanssa yhteisestä tanssista kevyin askelin.

Taas on akut ladattu!

Lumisia pusuja Hurmas- ponilta!

keskiviikko 24. joulukuuta 2014

24.12.2014


Me onnelliset,
me tavalliset tavallisessa arjessamme 
emme haikaile tähtiin.
Meille riittää tämä siniharmaus,
joka kyllä kimaltaa hetkittäin. 

Pia Perkiön sanojen myötä 
Tarulandian tontut toivottavat
RAUHALLISTA JOULUNAIKAA! 

maanantai 22. joulukuuta 2014

Hyvää joulua, Tarulle!

* * * Toivottaa Taru * * *

Maija ja Voitto 12.12.2014

Viime vuonna ostin itselleni joululahjaksi muutaman uuden satulahuovan. Vuotta aikaisemmin ostin myös satulahuovan (tämän postauksen kuvassa olevan!) ja ratsastushousut (yhä käyttämättöminä kaapissa laput kiinni, kröhöm).

Tänä vuonna ajattelin hemmoitella itseäni pienellä, aurinkoa moneksi päiväksi tuovalla, hemmoitteluhetkellä. Otin Porren maneesille mukaan! Porren kyytiin on aina kotoisaa kiivetä, fiilis on aivan erilainen kuin Voiton selässä. Pörri on kompakti paketti, jolle on kaikki helppoa tai meille on kaikki helppoa yhdessä! Vanhuksen satulassa saa tunteen siitä, että tämä sujuu, tämä me osataan.

Itseasiassa papparainen liikkui todella loistavasti hyvällä pohjalla! Nautiskelin ryhdikkäästä ravista ja helposta laukasta. On siitä aikaa useampia kuukausia, kun Porre on tepastellut muualla kuin maastoreittejä pitkin. Siitäkin huolimatta tuntui taas siltä että jatkettiin siitä mihin on edellisellä kerralla jääty! Maneesimaksun hinnalla voi saada valtavan hyvän mielen!

Myös Maija ja Voitto tarjosivat lisäbonuksen! Satula ei valunut! Tai valui, mutta vähemmän. Laitettiin lampaankarvaromaani satulan alle ja siitä saattaisi saada apua tähän satulaongelmaan toistaiseksi. Voitto lisäksi teki erittäin hyvän treenin (vastalaukkoja ja väistöjä)! Olen taas pitkään hakannut päätäni seinään epätoivoisena siitä, ettei Voitosta tunnu tulevan yhtään mitään. Nyt ajattelen, että ehkä sittenkin.

Aurinko paistoi perjantaina niin hienosti edellä kerrottujen syiden vuoksi risukasaan, että olen ansainnut levyllisen suklaata.  ...ja Voitto kolmen viikon loman.

torstai 18. joulukuuta 2014

Lisämärehdintää ruokinnasta

SUURI KIITOS kaikille Voiton lihavuuskuntoa ja ruokintaa kommentoineille! Olen sanojanne tässä hetken aikaa maistellut miettien mitä teen, mitä uutta vinkkiä teiltä sain ja minne suuntaan jatkan ruunan kanssa.

Olen monen teidän kanssa samaa mieltä siitä, että meidän silmiimme ylipainoinen hevonen on se mukavan pyöreä, terve ja hyväkuntoinen. Näemme varsinkin ratsupiireissä koko ajan lihavia, ja sitäkin lihavampia, yksilöitä ja olemme hilanneet lihavuuskuntoasteikkoa vastaamaan näkemäämme. Sporttisessa kunnossa oleva kiinteä urheiluhevonen onkin mielestämme nälkiintynyt!

Olen yksi näistä hevosensa liian paksuksi syöttävistä tädeistä. Ihailen ravureiden kiiltävää karvaa ja kiinteää kroppaa ja samaan aikaan lappaan aivan liian paljon ruokaa kotona mitään-tekemättömien kaviokkaiden eteen. Hieman ristiriitaista! Kirsikkana kakussa vieläpä kauhistelen Voittoa ja kutsun sitä loimihenkariksi. Vaikka eihän se nyt ihan oikeasti edes ole laiha, nyt kun otin taas silmät kunnolla käteeni ja tollotin ottamiani kuvia riittävästi! Ei se laihtua saa, mutta ei se nälkäänkään ole kuolemassa. Lihakseton takapää ja klipattu vartalo korostavat mielikuvaani näivettyneestä nuorukaisesta.

Porren paino 17.12.2014
"Jos hevonen jaksaa hyvin tehdä töitä, syö, juo ja paskoo, niin eikös silloin olla kuitenkin "voiton puolella" ;)" , kommentoi RC ja näinhän sitä pitäisi myös pystyä näkemään. Energiaa ei puutu, Voittiksen mielentila on uteliaan innokas, ruoka maistuu, vesi häviää kupista sekä kakka kulkee. Perusasiat ovat siis kunnossa.

Rehuvalintaa mietin uudelleen, jos ei tällä nykyisellä valmisteella tule mitään muutosta tilanteeseen tulevien kuukausien aikana. Pääsääntöisesti suosin suomalaista sapuskaa, mutta mikäänhän ei estä kokeilemasta myös jotain muuta. Esimerkiksi naapurimaamme merkillä Kraftilla on valikoimassaan sopivia ehdokkaita. Etelän ihmemaista tulevilla rehumerkeillä on varmasti oma kannattajakuntansa, mutta itse hieman vierastan niitä. Säkin lähtömaassa on erilainen heinä ja ruokintakulttuuri, joten onko juuri se ruoka paras mahdollinen lisä Suomessa kasvaneelle ja asuvalle mutapeltosuokille?

Eniten kommenteista pisti silmääni kommentointi ruuan määrässä. Itselleni tuli hämmästynyt olo! Siis todellako?! Annanko minä liian vähän lisäruokaa?! Mutta kyllä! Tämä saattaa olla mahdollista. Olen tottunut antamaan pieniä määriä (kaikki edelliset hevoset ovat olleet mallia läski- läskimpi- läskein) ja olen saattanut jäädä araksi määrissä.

Voiton paino 17.12.2014
Tämän Racing Mash -valmisteen suositeltu syöttömäärä on säkin kyljen mukaan 0,5 - 3 litraa päivässä. Voitto on nyt saanut pari litraa päivässä noita pipanoita turvotettuna. Lisäksi kepussa on kauraa sekä leipää ja porkkanaa ja kyllä se 10 litran sanko niistä täyteen tulee. Näen tuon määrän suurena, en pienenä. Samanaikaisesti Porren lisärehujen ruoka-annos hädintuskin täyttää sangosta pohjaa.

Kiitos vielä kaikille kommentteja jättäneille ja jään innokkaana odottelemaan niitä vielä lisää!

tiistai 16. joulukuuta 2014

Hevonen teuraaksi?

* * * Mitä? Missä? Milloin? Miten? Ja muutama muukin vastaus kysymyksiin. * * *

Hopefulness 2007 - 2014

Ensimmäinen askel

Ensimmäinen osuus on se kaikkein vaikein: PÄÄTÖS. Yleensä ratkaisu on kypsynyt jo jonkun aikaa, mutta se sanoista tekoihin -osuus vie oman aikansa. Melkein voi todeta, että silloin aika on oikea, kun ajatus hevosesta luopumiseen tulee edes mieleen vakavasti.

Kun päätös on tehty, seuraa kostein silmin sekä tärisevin käsin tehty puhelinsoitto. Listan hevosia vastaanottavista teurastamoista löydät Hippoksen sivuilta. Itse asun niin onnellisten tähtien alla, että kotipihasta on kolmeen hevosteurastamoon vain reilun tunnin ajomatka. On siis varaa jopa valita.

Itse valitsin kaverini tamman viimeisen matkan päämääräksi pienehkön Sastamalan teurastamon. Soitin heille maanantaina aamupäivästä ja ajan hevoselle sain jo seuraavalle aamulle klo 9.30.

Mitä valmisteluita pitää tehdä etukäteen?

Suosittelen kaikkia hevosiaan kotipihassa pitäviä ilmoittautumaan lihan alkutuottajaksi oman kuntansa ympäristöviranomaiselle! Ilman tätä ilmoitusta et hevosta voi toimittaa teuraaksi. Lomakkeen teko ei ollut vaikeaa ja riittää, että kerran täyttää sen. Älä ole jälkiviisas, tee tämä mielummin ennemmin kuin myöhemmin.

Tämän jälkeen kaikki onkin sujuvaa. Teurastamolle lähtee kengätön hevonen, alkuperäinen tunnistusasiakirja (passi tai rekisteritodistus) sekä ketjuinformaatiolomake. (Huom!! Mikäli hevosella ei ole alkuperäistä passia ja uusi on myönnetty 1.7.2009 jälkeen, hevosella on elinikäinen teuraskielto!!) Hevosta saa ruokkia, juottaa ja hoitaa aivan tavalliseen tapaan, paastoa ei tarvitse pitää.

Ketjuinformaatiolomakkeessa kysellään tarttuvista taudeista ja lääkityksistä. Alkuperätilan sekä hevosen tietojen lisäksi lomakkeessa on  rasti ruutuun -kysymyksiä muutamia ja paikka lääkityskirjanpidolle. Kaksisivuinen lomake täytetään huolellisesti. Kaverini tamma oli saanut syksyn aikana matolääkityksen, kipulääkettä sekä rokotuksen. Nämä tiedot oli kirjattu selkeästi tamman lomakkeeseen ja saimme erityiskiitoksen lomakkeen helppolukuisuudesta ja täsmällisyydestä!

Hyvästi, ystäväni.


Matkan määränpäässä

Olemme päässeet pisteeseen, jossa kengätön hevonen on kuljetettu sovittuna päivänä ja sovittuna aikana teurastamon pihaan. Jätin hevosen seisomaan traileriin ja kävelin hevosen passin sekä ketjuinformaatiolomakkeen kanssa toimistolle. Siellä tiedot kirjattiin koneelle, lihoista tehtiin ostosopimus ja vaihdettiin muutama sananen.

Menin takaisin autolle odottelemaan ja pian tulikin eläinlääkäri vilkaisemaan hevosta. Mikrosirusta varmistettiin passin ja hevosen yhtenäisyys.

Seurasi hieman lisää odottelua ja pienen tovin kuluttua teurastamon kaksi työntekijää tulivat hakemaan tammaa trailerilta. Hevosen peruutus traikusta pois, loimen riisuminen ja riimun narun ojentaminen hakijamiehelle. Katselin hevosen askellusta ramppia pitkin ylös halliin, käännyin nostaakseni maassa olevan loimen trailerin kyytiin ja samalla kuulinkin jo pulttipistoolin laukeavan ja hevosen putoavan maahan. Aikaa ei kulunut kuin muutama sekuntti. En ehtinyt edes nostaa trailerin takasiltaa kun samainen mies seisoikin jo riimu sekä naru kädessään vierelläni.

Kotimatka sujui hieman haikeissa tunnelmissa. Päätös oli oikea ja lähtötapa erittäin hevosystävällinen, mutta ei näitä keikkoja aivan tunteitta pysty hoitamaan. Omia hevosiani olen myynyt vain kaksi kappaletta, muut (neljä hevosta) ovat menneet elintarvikkeeksi teurastamon kautta. Suosin tätä tapaa jatkossakin, jos ei ole akuuttia kiirettä päästää hevosta tuskistaan.

Mites ne lihat?

Sastamalan teurastamo osti hevosen lihat. Tällä hetkellä kilohinta oli suht kohtalainen: 0,60 € / kg. Kun ruho on käsitelty ja punnittu, kilahtavat rahat ostosopimuksessa olevan ihmisen tilille. Tavallisen kokoisesta lämminverisestä saa rahaa suunnilllen sadan euron verran. Ei paljoa, mutta kuittaa ainakin diesel-kulut omalla kalustolla kuljetettaessa ja matkan ollessa samaa luokkaa kuin täällä (alle 100 km).

maanantai 15. joulukuuta 2014

"Sun hevonen on kuiva ja kamala!"

12.12.2014

Kiitos anonyymi kommentistasi edellisen blogihöpinäni alle. Hienoa että toit asian näin kauniisti kaunistelematta esille! Onnekseni voin tälläkin kertaa todeta, että minä tiedän.

Ei ole ensimmäinen (tai tuskin viimeinenkään) kerta, kun hevoseni lihavuuskunnosta täällä höpisen. Voiton lihoissa pitäminen on vuosien varrella osoittautunut hieman vaikeaksi. Ruuna ei ole normaalien suomenhevosten tapaan mikään super ahne hoso, vaan enemmänkin rauhallinen mutustelija.

Mainittakoon esimerkkinä vaikka kirjoitukseni huhtikuulta 2013: Huokailua ruokinta-analyysin ja laihtuvan 4-vuotiaan parissa. Sielläkin pähkäillään miten pitää Voittoa pyöreämmässä kunnossa.


Ensimmäisenä Voitolta aina putoaa lihat takaosasta. Lonkat alkavat törröttää kuin lehmällä ja nälkäkuopat painuvat lommolle. Takaosa kokonaisuudessaan näyttää huomattavasti etuosaa pienemmältä. Ylin kuva kertoo enemmän kuin kaikki tähän naputtelemani sanat.

Racing Mash

Greenlinen syöttö ei ole muuttanut tilanteen suuntaa paremmaksi, joten nyt on kokeilussa toinen valmiste. Sain muutamalta taholta kehuja uudesta Racing Mash -sapuskasta ja sen tuomista hyvistä tuloksista lihotuksessa.

Tuoteluettelo on suht lyhyt ja yksinkertainen: Vehnälese, melassileike, seosmelassi, pellavansiemenpuriste, suola, kasviöljy ja -rasva. Näitähän saisi ostettua erillisissäkin säkeissä, mutta kokeillaan nyt muutama kuukausi tällä valmiilla pelletillä.  Pipanat turvotetaan ja annetaan pehmeänä mössönä. Ainakin täällä maistuu hyvin! Olen nyt antanut ruunalle aamulla yhden litran ja illalla toisen.

Olkaa siis huoleti! Hevonen saa vapaasti heinää, lisärehuja kaveriksi eikä ole kuolemassa nälkään.

sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Löytyikö sittenkään se oikea?


Uuden satulan kanssa on nyt takana yhteistä elämää puoli viikkoa ja kaksi ratsastuskertaa. Maija ratsasti ruunan maneesilla perjantaina ja samalla ihmettelimme tämän premium-penkin sopivuutta.

Kyllähän siinä oma peppu lepää ja Voitto liikkuu tyytyväisenä. MUTTA. Onko se liian kapea ja ottaa sivusuunnassa säkään kiinni? Miksi se valuu taaksepäin? Vyö on joustamaton ja vedetty tiukalle, silti vain valuuuuuuu.

Omat edellisetkin satulat valuivat viimeisinä kuukausina taaksepäin, joten onko ongelmana hevosen suuret lavat, liian kuivakka ruumiinrakenne vai onko tämäkin satula epäsopiva sitten kuitenkin? Tai onko murheenkryyni hevosen selkä kokonaisuudessaan? Voitto on edestä leveä, suurilapainen, takaa kapea ja selkälihakseton. Ei mikään herkullinen coctail. En haluaisi nielaista näin arvokkaan satulan kohdalla vastausta "se nyt vaan on niin, että valuu". Vai pitääkö ihan oikeasti hommata rintaremmi, jotta treeneissa pysyy penkki paikoillaan?


Tänään kävin Voittiksen kanssa nauttimassa aurinkoisesta sunnuntaista maastolenkillä. Tilsoja tuli, mutta kun piti riittävää vauhtia, pysyi hyvin pystyssä eikä kompuroitu.

Satula valui. Taas. Tai edelleen. Mitä mää teen???
Eikä ole ihan pieni taaksepäin siirtymä. Tuollainen n. 15-20 cm.

Huomasittehan muuten kaikki, että meillä on uusi satulahuopa käytössä?! Eihän tuo ole ehtinyt olemaan satulahuopahenkarissa kuin iloisesti kaksi vuotta odottamassa sitä The Hetkeä. Perjantaina se käyttöönottokorkkaus lopulta oli!

Lähtötilanne

Takaisin kotipihassa.

keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Saako satulan mukana ratsastustaitoa?

Eilen Voitto oli eläinlääkäriä tapaamassa ja tänään treffattiin satulansovittaja aamutuimaan. Otin kolme omaa satulaani mukaan kotoa, vaikka tiesin jo etukäteen niiden istuvuuden olevan huono. Porren Albion Platinum koulusatula oli epäsopiva, Voiton oma Albion K2- koulupenkki oli aivan karmea ja esteflättäri CB VSS Jump jotain suht-hyvän ja aika-huonon välimaastosta.

Heti alkuunsa tuli taas todettua, että Voiton selkä on hankalan muotoinen. Leveä ja isolapainen sekä selkälihakseton. Lavat aiheuttavat suurimmat niistä harmaista hiuksista ja kulmien kohotteluista. Lisäksi takapaneelit upposivat erittäin helposti liian syvälle. Mikään normaalihintainen satula ei näyttänyt mitenkään hyvältä. Samantien hylkyyn menivät Albion, CB sekä Kieffer eli oikeastaan kaikki ne laatumerkit, jotka ovat kukkaroystävällisiä sekä käytettynä paljon saatavilla.

Reilun tunnin satularumban jälkeen koekeventelin kentällä tuulihousuissa, lenkkarit jalassa sekä lainakypärässä neljäntonnin satulalla! Myrsky keräili voimiaan ja tuuli vinkui ympärillä. Voittoa ei liioin asia haitannut eikä lainasuitsetkaan suuremmin ihmetyttäneet.

Miten "ikävää", ettei tämä satula sopinut ruunalle! Herra oli hieman hapan tämän kanssa enkä itsekään saanut aivan parasta tuntumaa hevoseen. Toinen sopiva vaihtoehto oli tämän neljäntonnin penkin pikkuveli, hieman edullisempi samaa merkkiä oleva toinen malli.

Satula oli mahtava istua! Ja mikä upeinta, Voitto liikkui tämän satulan kanssa aivan tyrmäävän hyvin! Jos viime aikoina on ollut hankala mennä hidasta laukkaa, saada hevosta malttamaan ja ratsastus on ollut yhtä taistelua, nyt ei ollut mitään havaittavissa! Laukka olisi kasaantunut vaikka mihin ja ruuna kulki kuolaimella tasaisena ja kuuliaisena.

Tuntuu pahalta nyt. Olen nuorta hevosta aivan liian pitkään epäsopivalla satulalla liikuttanut...! Sitä en vielä tiedä mitä realisoin, että tuo satula meille muuttaa, mutta aloitellaan nyt ainakin vuokrasopimuksella sen kanssa.


Ai, teitä kiinnostaa mikä satula tänne nyt muutti? Amerigo Vega. Satuloiden Porche, tekisi mieli sanoa. Toivottavasti satulan mukana tulee myös ratsastustaitoa itselleni! (Tuohon hintaan vähintään GP-tasolle, kiitos!)

Pssssst.... Kyseisen satulamerkin uusin sponsoriratsastaja on Nina Fagerström!

SUURI KIITOS SATULA.COM JA MARJA
ystävällisestä ja asiantuntevasta asiakaspalvelusta!

tiistai 9. joulukuuta 2014

Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus: Korsi kannettu kekoon!

"Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimuksen 2014-2015 tarkoituksena on selvittää kasvuhäiriöiden esiintyminen suomenhevosilla. Nivelten kasvuhäiriötutkimus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden nuoren suomenhevosen röntgenkuvaukseen merkittävästi alennettuun hintaan. Tutkimus on  myös osa suomenhevosten uudistuvaa jalostusohjesääntöä."


Voitto oej kavionivel

Kaverini vinkkasi viime kuun loppupuolella Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimuksesta, joka tarjoaa mahdollisuuden kuvauttaa nuoren suomenhevosensa jalat alennettuun hintaan. Tartuin heti puhelimeen ja tilasin Voitto 5 veelle kuvausajan.

Se aika oli tänään. Voitollahan on ollut kaikenlaista epämääräistä kremppaa viime aikoina, joten tutkimusaika osui paremmin kuin kohdilleen! Eikä ruunasta ennen oikeastaan röntgenkuvia ole otettukaan.

Otj kinner
Parin tunnin kuvaussession jälkeen kuului sekä hyviä sekä hieman negatiivisempia uutisia. Irtopaloja nolla, mutta oej kavionivelessä on terävöitymistä, samoin kuin otj:n kintereessäkin. Nämä löydökset olivat hieman arveluttavia. Mutta kuten aina hevosten kanssa, nämä poikkeamat eivät välttämättä aiheuta yhtään mitään ongelmaa hevosen koko loppuikänä tai sitten ne voivat saattaa hevosen teuraskuntoon suht nopeallakin aikataululla. Pitää myös muistaa, että 99,9 % hevosista on röntgenlöydöksiä!

Voiton selkä kuvattiin sekä tutkittiin samalla keikalla. Okahaarakkeet olivat röntgenkuvassa priimat, joten vamma on vain ja ainoastaan selkälihaksessa. (Hyvä!) Todennäköisesti epäsopiva satula aktivoi lihasvamman aina välillä kipeytymään. Hoitona siis uuden satulan etsintä. Tämä onkin jo työn alla, koska huomenna on jälleen aamutuimaan ruuna pyörien päällä ja nokka kohti satulansovitusta!

Selkä. Lihasvamma on kolikon kohdalla.

Mitä jatkossa? 
- Uusi, sopiva satula etsitään. Jos selkävaivat jatkuvat, selkä pitää ultraäänellä tutkia.
- Voiton laukkaongelman jatkuessa pitää tehdä ontumatutkimus. Joko vaivana ovat löysät takapolvet tai sitten tämä otj:n röntgenlöydös kintereessä näkyy myös liikkeessä. Hoitolinjauksia on muutamia sentään tarjolla.
- Joululoma tulee oikein loistavaan kohtaan! Eli tulevan kolmen viikon loman aikana saa selkä parantumisrauhan ja mahdolliset nivelvaivatkin lienevät helpottavan.

lauantai 6. joulukuuta 2014

HevosHULLUUTTA, osa 7564



Rakas Päiväkirja,

Olin tänään saanut päivän työt tehtyä ja istuin erittäin mukavasti peittoon kääriytyneenä läppärini edessä. Olin ottanut höytyävän kuumaa glögiä sisältävän mukin kaverikseni. Olen toisinaan toivonut, että nämä kuudetta vuosikymmentä elelevät ikkunat olisivat hieman tiivimmät, mutta tällä kertaa olin iloinen niiden heikosta äänieristyksestä.

Kuulin rauhallisen ajatuksenjuoksuni läpi hevosen kirmaavan pihalla. Jouduin jättämään niille sijoilleen ihanan lämpimän viltin, herkullisen glögin ja antiikkiläppärini. Huomasin noin viisi sekuntia myöhemmin, klo 02:21, tepastelevani pussipimeässä ja joulukuun raikkaassa vesisateessa riimu kädessäni karsinasta omatoimisesti poistuneen rakkaan karvakorvani perässä.

Sisälle tullessani törmäsin ajatukseen siitä, että ei tämä ole normaalin ihmisen järjellä varustetun hommaa.

Näihin mietteisiin.
Hyviä Öitä!

Taru

perjantai 5. joulukuuta 2014

Aikooko tuo kääpiö voittaa?

Kuva: Satu Pitkänen

Tehdään paluu parin kuukauden taakse Laatuponikilpailuun Poriin. Otsikon kysymyksen kuulin irtohypytyspisteiden tultua julki kisapäivänä ja pakko vastata näin jälkiviisaana: KYLLÄ, Pygmi Ponini voittaa nämä zembalot!

Kuva: Satu Pitkänen

Kisapäivästä on kuvia jäänyt muhimaan arkistoihin ja nyt kun Hevoset ja Ratsastus -lehden Miniponia hehkuttava juttukin on julkaistu, pitää vielä pikkuisen fiilistellä "Tulin, näin, voitin" -reissua!

Mulla on täällä LAATUPONI!


Kuva: Leena Kahisaari

torstai 4. joulukuuta 2014

Valon pisaroita

Turussa paistoi marraskuussa aurinko VIISI (5 !!!) tuntia! Enää en yhtään ihmettele, että Tarulandiassa on ollut harmaita pilviä, niin on näköjään ollut muuallakin!


Tänään meinasin heittää volttia! Aurinko paistoi! Arkisen tylsästä kakkan lappaamisesta tuli yhtäkkiä yltiöpositiivinen premium-tason kuntoilusuorite! Siinä saivat pipanat kyytiä haravan reippaasti raapiessa ja talikon kauhoessa palleroita kottikärryjen kuljetettavaksi.


Onneksi tätäkään hommaa ei tarvinnut suorittaa ilman laadunvalvontaa ja personal trainereita. Sopu sijaa antaa, joten kaksi isoa suomenhevosta ja talikoiva tallinomistaja sopivat kyllä loistavasti muutamaan neliöön.


Selkänsä kun sekunniksi kääntää, saattaa työnjohtajakin tarttua toimeen. Valitettavasti työnjälki ei ole aivan ammattitasoista ja työvälineetkin saattavat vaurioitua...


Moniko teistä on pysähtynyt hetkeksi ja ujuttanut kätensä suomenhevosen talvikarvan lomaan? Tuntenut karvan tiheyden, sen pehmeyden, siirrellyt kättään tutkiakseen minkälaisen villan karvakorva on kasvattanut. Vetänyt rauhassa henkeä ja pieneksi toviksi jarruttanut kiirehtimistään. Mää kokeilin tänään!


Tämä kuva oli niin mainio kaikessa kamaluudessaan, että aivan pakko julkaista. Jos ette tiedä, miten yh- mutsi voi siivota tarhoja lapsen kanssa, niin tässä pieni kurkistus kulisseihin. Lasta voi tietysti tämän aikaa säilyttää turvassa heinäkaukalossa!

Ja pliis, sulkekaa silmänne tuolta heinähävikiltä. Niin minäkin teen. (Ja samalla tiedän, että ratkaisu saattaisi olla tarvikeostoksien päässä.)


Meikäläinen nautti auringosta ja omista hommistaan samaan aikaan kun tallirakennuksen toisella puolella tapahtui ammattilaisten toimesta jotain aivan muuta. Mikään ei kestä ilman huoltamista, joten täälläkin tallirakennus saa hieman uutta tiiltä ja puuta. Kesällä sitten jatketaan maalipurkkien kanssa viimeistelyä.


Loppuun vielä päivän paras otos tässä kännykkäkuvaamisen ihmeellisessä maailmassa: Ponipoika sai Pappaltaan joulukalenterin! Aikas miehekäs, ettenkö sanoisi!

maanantai 1. joulukuuta 2014

Hevosongelma vai ongelmahevonen?

Voitto 1.12.2014

Tänne on nyt semmoinen harmaa pilvi jumittunut päälle. Mää en tiedä kumpi täällä asuu: hevosongelma vai ongelmahevonen? Vai onkohan sittenkin vika siinä tyypissä, joka työntää päivästä toiseen pihalla vuorotellen heinä- ja kakkakottareita.

Ongelma 1: SATULA
Voitolle oma Albionin koulusatula ei sovi. Keinuu, heiluu ja valuu. Vaatii toppauksen ja pienen ihmeen, jotta istuisi satulasepän käsittelynkään myötä paremmin. Toisen satulan eli Cliff Barnsbyn esteflättärin pitäisi sopia. Mutta sekin valuu. Penkki siirtyy kohti häntää vaikka olisi miten tiukalla vyö ja menisi miten hiljaa tai lyhyen treenin. Olisiko ratkaisuna perinteinen vessanmattokikka? Eli ts. pala kylpyhuoneen tahmamattoa huovan ja hevosen väliin.

Ongelma 2: LIHAVUUSKUNTO
Laihtuu, laihtuu ja laihtuu. Onko tämä hevonen yhtä masentunut tästä kelistä kuin omistajansakin? Heinää on tarjottu niin paljon, ettei varmasti lopu kesken, mutta siltikin on taas lihat pudonneet ja lihavuuskunto alkaa olla laatua "liian kuiva". Greenline on päivittäisessä ruokinnassa (paitsi nyt, kun Agrimarket myi ei-oo:ta). Jotain tarttis tehdä, mutta mitä?!

Ongelma 3: KAMELILAUKKA
Voiton laukka oli vielä syyskuun alussa laatuarvostelussa oikein hyvää, mutta nyt mennään suurimman osan aikaa komeaa peitsitahtista kamelilaukkaa. Kintereissä vikaa? Takapolvet vaivaa? Vai onko ongelmana vain kasvuvaihe? Tämä ongelma on osittain siirretty jo klinikan murheiksi ja eläinlääkäriaika on varattuna.

Ongelma 4: IRTOKENKÄ
Täällä ollaan oltu jo toista viikkoa ilman toista etukenkää. Kengittäjän piti tulla tulevana keskiviikkona ja ajattelin, että pärjätään tämä aika ilman menomenoa ja liikutaan vain pehmeillä pohjilla. Nyt kuitenkin tulikin kengityksen siirto viikonloppuun. Saas nähdä missä hapessa kavio silloin on. Tuskin mitään hälyyttävää on tapahtunut, mutta harmittaa.

Ongelma 5: OMISTAJA
Tekeekö omistaja nyt ongelmia asioista, joita ei ole? Hevonen on erittäin hyväntuulinen ja pirteä. Maastossa pukittelee ja vinkuu ja ruuna on oikein harmistunut kun ei saa kiihdytellä oman mielensä mukaan. Hevonen on omasta mielestään oikein loistavassa iskussa!