LISÄTIETOA:

maanantai 13. tammikuuta 2014

Tauko.


Tarulandia -blogi jää tauolle.

Ei ole sanoja tänne kirjoitettavaksi. Joku ylempi voima on rankaissut kovalla kädellä monia. Pienessä piirissä monta surullista tapahtumaa pienessä ajassa. 

Satunnaisia kirjoituksia lienee luvassa. Ainakin Tarulandian viime vuoden tarinan toinen osa, se surullisempi, on tulossa luettavaksi.

keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Tällä päivämäärällä 8.1.

Minä olen...


- nähnyt senkin ihmeen, että miniponi onnistuu jäämään piehtaroidessaan ISOSSA tarhassa jumiin pihattomökkiä vasten

- kaivanut ojaa sateessa

- korjannut (vihdoin!) Seija-myrskyn rikkomat aidat laitumelta

- kuivannut sadeloimia

- istuttanut viinimarjapensaan (hei oikeasti, tammikuussa...)

- ollut sokerista ja kieltäytynyt ratsastamasta

tiistai 7. tammikuuta 2014

Tarulandian vuosi 2013, osa 1

Takana on rankka ja kivinen vuosi, jonka läpikahlaaminen tuntui ajoittain lähes mahdottomalta. Maaliin kuitenkin päästiin, joten jotain hyvääkin matkan varrelle osui.

Mennyt vuosi oli lisäksi hevosrintamalla eräänlaista tyhjäkäyntiä oikeastaan kaikilla mittareilla mitattuna. Muutama treenikuukausi, muutama kilpailu ja kaikki muu aika joutilasta löntystelyä, sairaslomailua tai motivaation puutetta.

* * * * *


Tammikuussa oli vielä täysi treenivire päällä. Voitto 4vee palaili pikku hiljaa talvilomaltaan takaisin töihin ja ratsastaja kävi Airan ratsastuspilatestunnilla etsimässä oikeaa istuntaa sekä Maijan koulutunnilla piipertämässä Kalilein kanssa. Kovassa pakkasessa tuli startattua matkaratsastuskisoissa ja siellä sekä Porre että Kalilei tekivät oikein mukavan suorituksen 28 km luokassa.

Loppukuusta oli road trip Tampereen hevosklinikalle. Voitolta poltettiin jänispatit molemmista takajaloista ja vanhemmalla miniponivarsallamme todettiin väivetartunta. Voiton jänispattien poltto piti tehdä jo marraskuussa ennen nuorukaisen talviloman alkua ja ehkäpä tässä viivästyksessä eräs syy kevään ongelmiin.


Helmikuu aloiteltiin Kalilein kanssa matkaratsastustreeneillä maajoukkuevalmennuksessa Forssassa. Oli aivan huippu mahtava reissu!! Kotonakin treenailtiin matkajuttuja, maneesilla piiperrettiin, irtohypytettiin ja hieman piti tietysti myös heppajuttuja shoppailla. Eikä saa unohtaa miniponin palloleikkejä!

Maija jatkoi talvitauon jälkeen treenejä Voiton kanssa tavoitteenamme osallistua toukokuussa 4-vuotiaiden suomenhevosten laatuarvostelukarsintaan Ypäjällä.

Yksi kisareissukin tuli tehtyä. Kalilei osallistui Sastamalassa 16.2. matkaratsastuskisoissa 47 km luokkaan ja kipitteli rutiinilla hyväksytyn tuloksen.


Maaliskuun alussa oli Kalilein vuoro käydä näyttäytymässä eläinlääkärille. Ruunassa ei ollut mitään ihmeempää, tehtiin vain "vuosikatsastus" ja kotiin palattiin terveen hevosen kanssa.

Varusteostoksia tuli taas tehtyä ja Voitto jatkoi treenejä kohti laatuarvostelua mm. irtohyppäämällä.

Blogin puolella tuli vastaan 200. postaus ja tein erikoishöpinät silloin aiheesta matkaratsastustreenit. Maaliskuun blogijulkaisut olivat muuten hyvinkin kuvapainotteisia ja niistä ehdoton suosikkini on miniponien kuvauspäivä. Ihana ilma, ihanat pienet miniponit ja ihanan suuri määrä epäonnistuneita otoksia ennen kuin yhdet julkaisukelpoiset kuvat oli napattuna.

Yhdet kisat kuukaudessa -meno jatkui ja maaliskuun kisareissu oli seurakoulukisoihin Kalilein kanssa. Suoritimme HeC- tasoisen radan tuomarin mielestä suht mallikkaasti ja 62,75 % tuloksella saimme punaisen ruusukkeen!


Herpes-virusepidemia oli valloillaan huhtikuussa ja maneesit olivat suljettuja ulkopuolisilta käyttäjiltä. Voittoa yritettiin treenata kohti laatuarvostelukarsintaa. Kehitystä tapahtui koko ajan ja alkukuusta otettiin ensimmäiset laukka-askeleet alhaalla istuen.
...ja pitäähän true-kouluhevosella olla koulusatulakin. Voitto sai ensimmäisen oman satulan!

Kalilein ratsastukseen sain hyviä vinkkejä uuden opettajan silmien alla. Varsinkin laukkaan löytyi muutama ennenkokeilematon kikka!

Huhtikuussa pohdin ja pähkäilin myös paljon Voiton lihavuuskuntoa sekä ruokintaa. Huokailua ruokinta-analyysin ja laihtuvan 4-vuotiaan parissa -blogitekstin johdosta sain asiaan paljon kommentteja sekä facebookissa että blogissa. Eläinlääkärikin katsoi ruunan olomuotoa klinikkakäynnin yhteydessä. Pienen ruokintamuutoksen myötä rauha laskeutui Tarulandiaan tämän asian tiimoilta.


Toukokuussa molemmat termiitit kävivät näyttäytymässä match showssa. Toinen käyttäytyi fiksusti ja toinen... ei- niin- fiksusti... Tämä kerta jäikin nuoremman minin ainoaksi julkiseksi esiintymiseksi menneenä vuotena.

Ratsastuskisarintamalla toukokuu oli peräti kahden kilpailun kuukausi Kalilein kanssa. Ensin koulupiiperrettiin seuratasolla HeC tuloksella 61,5 % ja muutamaa päivää myöhemmin kipiteltiin aluetason 44 km mr-startti hyväksytysti. Alkuvuoden löysäily ja erittäin vähäinen mr-lajitreenaus näkyivät maalissa, kun ruuna ei meinannut millään pudottaa sykkeitään riittävän alas. Tämä jäikin lopulta meidän viimeiseksi kisastartiksi tässä lajissa.

Toukokuun puolessa välissä haaveet kaatuivat. Laatuarvostelukarsinnoille jouduttiin sanomaan Voiton kohdalla hei hei. Harmittaako? Kyllä, vieläkin! Toisessa takajalassa oli jänispattialueella selvää turvotusta sekä lämpöä. Treenit päättyivät tähän ja vaihtuivat klinikkareissun kautta kävelyyn ja kylmäykseen. Nuori ruuna jäi pitkälle kesälomalle kun laitumetkin olivat jo sopivasti kasvaneet syömiskuntoon.


Kesäkuu oli miniponikuukausi! Kuukausi alkoi 2-vuotiaan miniorin näyttämisellä Mynämäen rotunäyttelyssä. Orhi sai sieltä II -palkinnon ja käyttäytyi erittäin hyvin!

Molemmat minit menivät kesälaitumelle ystäni luo hänen samanikäisten minioriensa seuraan. Neljä ihanaa terminaattoria samalla pellolla, ylisuloista! Valitettavasti vain eräällä neljästä oli typerää käytöstä kavereitaan kohtaan ja näyttelytähti 2vee palasi viikon jälkeen takaisin kotitarhaan nököttämään.

Blogi pyöri minien ympärillä koko kuukauden. Kuvia voi bongata monesta eri postauksesta. Ensimmäiset kuvat, toiset kuvat, kolmannet kuvat, juhannusterveiset ...

Vanhemmat suomenhevoset Porre ja Kalilei laidunsivat kotona ja Voitto siirtyi 2-vuotiaan minin tilalle ystäväni laidunmaille. Kesäkuu oli lomakuukausi puolin ja toisin eivätkä hevosetkaan liikkuneet maastokäpsyttelyä ihmeemmin.

* * * * *

Tässä on Tarulandian vuosikatsauksen ensimmäinen osa ja lyhyt kertaus alkuvuoden tapahtumiin. Porre on koko ajan ollut myös täällä asumassa, mutta vanhuksen tehtäviin on kuulunut lähinnä taustahevosena oleminen. Ei mainittavaksi saakka treeniä, ei kilpailuja eikä muutakaan ihmeellistä. Rauhallista maastoilua ja menossa mukana hengailua.

Kakkososa vuoden tapahtumista on työn alla. Jatkoa seuraa...

lauantai 4. tammikuuta 2014

Se loppu nyt!

Raviurheilu osaltani nimittäin.

Lahjuspotti Metsämäessä 11.5.2009
Kuva: Rita Larjava

Toisinaan saan tehtyä päätöksiä. Yleensä en. Nyt kuitenkin päätin, että raviurheilu taitaa olla osaltani mennyttä elämää. Varustehuoneesta vielä löytyvät ravikamat on nyt kuvattu ja seuraavaksi olisi tarkoitus tehdä myyntikansio niistä ja yrittää löytää uusi raviharrastajakoti kaikille hilppeille.

Kilpakärryt, päävehkeitä, suojia, kuolaimia, kitarautoja... Jos ei edelliseen neljään vuoteen ole talosta löytynyt ravikilpahevosta, millä ajatusmaailmalla sellaista löytyy seuraavaankaan neljään vuoteen? Ei oikein just nyt osaa asiaa ajatella. Jos tämmöinen ihme kuitenkin vielä koittaa, saahan niitä tavaroita uudestaan kasattua.

Hieman haikeaa. Tykkäsin raviurheilusta treenarina ja omistajana. Varsinkin kun ne muutamat käsissäni olleet ravurit ovat hieman kaurarahaakin juosseet eivätkä pelkästään olleet aina miinusmerkkisiä.

Porre voittajaesittelyssä Metsämäessä 12.3.2007
Kuva: Rita Larjava

torstai 2. tammikuuta 2014

Tavoitteet vuodelle 2014

Tänään tapahtuneen maneesireissun jälkeen onkin hyvä miettiä tämän vuoden tavoitteita. Mitä ajatuksia on tulevalle vuodelle hevosten kanssa? Kisasuunnitelmia? Uuden oppimista?

Voitto kääntyi nyt 5-vuotiaaksi. Panokset kovenevat ja jotain tarttis pikku hiljaa alkaa jo olla kasassa.
Kauden tavoitteena on syyskuun alussa Ypäjän suokkikuninkaallisten laatuarvostelu viisivuotiaille suomenhevosille. Sinne ei ole karsintaa vaan hevonen saa kvaalin startattuaan aluetasolla hyväksytysti HeC tai 80 cm. Ennen syyskuuta Voitto näyttäytyy siis muutamissa koulukisoissa saadakseen osallistumisoikeuden.

Luvassa on myös estetreenejä ja muutenkin monipuolista liikuntaa. Tähän rakoon sopisi todella loistavasti pariksi kuukaudeksi kunnon lumikelit ja hankitreeni! Tuleeko sellaista... Tulevat viikot kertokoon.




Porre on uransa ehtoopuolella. Papparaisen tulevan vuoden suunnitelma on sama kuin edellisetkin vuodet: olla hyväntuulen ratsuna, käydä kevyesti humputtelemassa maneesissa ilman päämäärää ja pysyä ehjänä. Aivan täysin en päätäni kuitenkaan laita pantiksi, etteikö jossain koulukisoissakin näyttäydyttäisi. Aika on sen verran tainnut jo kullata muistoja edellisestä koulustartistamme muutaman vuoden takaa...






Miniponit tuskin tekevät seuraavan vuoden aikanakaan yhtään mitään. Ainoastaan syövät, kakkivat ja näyttävät söpöiltä. Haluaisin sanoa, että ajo-opetan ne ja ajan säännöllisesti lenkkiä niillä, mutta tiedän oman rajallisuuteni ja näin tuskin tulee tapahtumaan.

Vanhempi, 3-vuotiaaksi kääntynyt, ori varmasti näytetään rotunäyttelyissä, joten jotain sutinaa on luvassa. Nuorempi, 2-vuotias, pitänee myös viedä kerran - pari jonnekin mätsäreihin näytille.



... ja mites se kaksijalkainen eli minä? Omat tavoitteeni ovat istunnan parantaminen, taitavammaksi
ratsastajaksi tuleminen ja (näiden edellisten kohtien myötä) löytää yhteinen koulupiiperryssävel Voiton kanssa. Haluan katsoa loppuvuonna taaksepäin ja todeta, että "kyllä, kehitystä on tapahtunut selvästi"!

keskiviikko 1. tammikuuta 2014

1.1.2014

Uusi vuosi alkaa vanhalla tutulla kokoonpanolla. Pihalla rouskuttaa heinää kaksi suomenhevosta, yksi islanninhevonen ja kaksi minishettistä.


(Tärähtäneet) Tarulandian suomenhevoset:
Porre 17v heinäverkolla ja Voitto 5v kuusen kimpussa.
Mitään muuta en sano, kun huh huh. Mites näistä hevosista näin vanhoja yhtäkkiä tulee! VARSASTAkin yrittää kovasti kasvaa aikuinen hevonen. Tarkoittaaks tää sitä, että tarttis olla entistäkin enemmän treeniä ja tavotteita?


Tarulandian minitermiitit uusien riimujensa kanssa:
Hurmas 2v (läsipää) ja Nakki 3v.


Asuu täällä tallipaikalla yksi äärettömän fiksu, järkevä ja rauhallinen islanninihmekin. Tai noh, niin no... Jos ei muuta edellämainituista, niin on se ainakin islanninhevonen, heh! En tiedä mikä ponilaumaan iski keskellä päivää tänään. Piti oikein keittiön ikkunasta taltioida pieni hetki sitä rallia, mitä innostuivat touhottamaan. Ponit kaahasivat mudan puolella ja olivat sen jälkeen tietysti erittäin puhtaita.

Tarulandian porukka toivottaa hyvää alkanutta vuotta kaikille!