LISÄTIETOA:

torstai 30. toukokuuta 2013

Vain ja ainoastaan tarpeellisia ostoksia

* * * Onks sun pakko päivittää sinne blogiin ihan kaikki? * * *


Ei mun nyt ihan pakko kaikkea ole päivittää, mutta suurin osa asioista kuitenkin. Varsinkin kaikki ostokset, koska täältä on kamalaa ihanaa tarkastella milloin ja mitä on tullut shoppailtua.
Tein jo viime viikolla Börjesiin nopean täsmäiskun, mutta vasta nyt sain aikaiseksi purkaa kauppakassin. Sieltä paljastui vain ja ainoastaan tarpeellisia asioita: aitalankaa, portin kohdan liittymiä, jatkopaloja aitalankaan, kisoja varten suitsiin kiinnitettävä numero sekä muutama postaus sitten haaveilemani miniponin kuolaimet. Nämä kolmipalaoliivit ovat 9,5 cm pitkät ja pikkuisen luulen, että taitaa tulla vielä toinen reissu Börjesiin. Lienee sittenkin se 8,5 cm kuolain sopiva tuolle näyttelykääpiölle...


1hevosvoimasta tulleet hanskat ja pöksyt ovat molemmat loistavat! Varsinkin nuo housut parantuvat päivä päivältä! Etupuolella on isot taskut ja niihin sujahtaa kännykkä hienosti. Tarkemmin näistä olenkin jo höpissyt aiemmin: http://blondiponit.blogspot.fi/2013/05/mita-paketista-paljastui.html.

Hummat ovat totuttautuneet ruohoon ja hengailevat tällä hetkellä päivät heinäruokinnalla tarhojen puolella ja yöt makoisan ruohon mussutuksen merkeissä laitumella. Termiittiponeille on oma kesälaidun odottelemassa muualla, isot hepat jäävät tänne kesää viettämään.

Porre ja Stimir rapsuttelemassa, Kalilei torkkuu ja Voitto ottaa hyvin rennosti.
Kalilei kävi eilen kentällä piipertämässä koulujuttuja, mutta se oli aivan fiasko... Huomenna ratsuttaja-Maija kiipeää ruunan kyytiin ja toivottavasti saa Kilkuttimen säädöt palautettua hyviin asetuksiin. Kuvia luvassa, uskoisin!

tiistai 28. toukokuuta 2013

Kääääääk, mitkä kisamaksut!


Tässä päivänä eräänä tutkin sopivaa mahdollisuutta päästä tekemään aluekoulukisadebyytti Kalilein kanssa. Kisapäiviä löytyi lyhyen ajomatkan päästä parikin kappaletta lähitulevaisuudessa, mutta pikkuisen pyörähti silmät päässä tehdessäni hintavertailua!

Kisat 1: Hessi-tallin suomenhevosten kummajaiset 7. - 8.6.
Ajomatkaa kotitallilta kisapaikalle: 85 km

Perjantai 7.6.: Luokka 2, PRIX DE VILESAR, C-merkin kouluohjelma
Maksut: 12 + 12 + 2 = 26 €
Esinepalkinnot

Lauantai 8.6.: Luokka 6, PRIX DE CAPOLINO OY, K.N. Special 2009
Maksut: 12 + 12 + 2 = 26 €
Esinepalkinnot


Kisat 2: Ypäjän kisaviikko 13. - 16.6.
Ajomatkaa kotitallilta kisapaikalle: 60 km

Torstai 13.6.: Luokka 20b, Helppo C:1, 2000, avoin suomenhevosratsukoillle
Maksut: 15 + 20 + 2 = 37 €
Lisäksi ell- ja turvallisuusmaksu: 5 + 5 = 10 €
MAKSUT YHTEENSÄ 47 €
Palkinnot: 60, 45, 35,..tai esinepalkinnot

Launatai 15.6.: Luokka 27, Helppo B:3, avoin kansallisissa luokissa kilpailemattomille senioriratsukoille
Maksut: 15 + 20 + 2 = 37 €
Lisäksi ell- ja turvallisuusmaksu: 5 + 5 = 10 €
MAKSUT YHTEENSÄ 47 €
Palkinnot: 70, 55, 35,..tai esinepalkinnot


Onko Ypäjällä tosiaan kaikki niin paljon parempaa, suurempaa ja mahtavampaa? Kisamaksut lähes kaksinkertaiset Hessi-talliin nähden! Jep jep, tiedän että kisaaminen on kallista eikä kisojen järjestäminenkään ole ilmaista. Mutta miksi edes lähteä Ypäjällä yrittämään, kun tietää ettei tule luokkaa voittamaan? Jos luokkaa ei voita, on näin ollen kisoista lompakossa välittömästi piiiiiiiitkä miinus. Olette myös oikeassa, ettei tarvitse kisata, jos lähtömaksut ovat liian korkeat. Ei me sinne Ypäjälle oltaiskaan haluttu starttaamaan...

Taidan siis lähteä Hessi- tallille kannattamaan suomenhevoskisoja! Vielä pitäisi päättää, että tuupataanko yksi luokka vaiko kaksi. Vaikea valinta, sunnuntaihin saakka aikaa miettiä!


Ollaan me siellä Ypäjän kisaviikon suomenhevosluokassa joskus näyttäydytty ja pärjättykin! Postauksen kuvat on ottanut Satu Österman 29.7.2010. Silloin olimme Porren kanssa kys. luokassa sijalla 4 / 33!!!

lauantai 25. toukokuuta 2013

Mikä on yllättänyt kotitallin pidossa eniten?


Ei ole hämmentänyt valtava ajan määrä, joka kuluu päivittäisiin talliaskareisiin. Enemmän on miettinyt, miten pienessä ajassa hoitaa seitsemän kaviokkaan päivittäisen perushoidon. Rutiinit tuovat varmuutta ja sitä oppii säästämään askeleissa - "vie mennessäs, tuo tullessas".


En ole yhtään stressaantunut heinien ostamisesta, kuivikkeen etsimisestä tai hevosten ruokintojen järjestämisestä. Mahtavalta vakioheinänviljelijältä tiedän saavani vuosi - vuoden jälkeen laadukasta heinää sovitusti kotiin kuljetettuna, samoin kuivikkeena käyttämäni oljen. Ruokinnat hoidan pääosin itse, mutta tarvittaessa apua on aina saanut.


Ei ole kovinkaan usein tarvinnut korjailla rikkoontuneita asioita, joten en voi kertoa ihmetelleeni hajonneita rakenteita. Eli ei, hevoset eivät riko mainittavan paljon paikkoja. *kop kop*


En ole ollenkaan hämmästynyt, että vaikka kuinka hoitaa hevosiaan "oikein", silti tulee ongelmia. Ylä- ja alamäkiä tulee ja menee, mutta aina on suunta kuitenkin eteenpäin.


En ole yllättynyt, mutta oppinut kantapään kautta sen, että pitää aina enemmin luottaa omaan intuitioon tai maalaisjärkeen kuin muiden neuvoihin. Tulee vähemmän vääriä päätöksiä ja niiden harvojen virheiden kanssa on helpompi elää, jos ei joudu miettimään että "olisi pitänyt luottaa vaistoonsa". Eläinlääkäritkään eivät ole ylijumalia. Oman hevosensa tuntee itse parhaiten - jo korvakarvojen asennosta voi välillä päätellä, että tänään ei kaikki ole hyvin.


Hiukan olen joutunut nostelemaan kulmiani siitä, miten joidenkin ihmisten suhtautuminen muuttuu: ollaan kasvokkain mielin kielin, mutta kuitenkin puhutaan pahaa selän takana. Asiat eivät muutu, jos ei niistä kerrota myös sille tallinpitäjälle. Tai kerrota jopa asiallisesti ja rakentavasti.


Rahaa menee - PALJON. Yllätyinkö? En yhtään.


Mikä on yllättänyt?
- Se uskomattoman vahva side, joka omiin hevosiin muodostuu arkiaskareiden parissa. Samat rutiinit päivästä toiseen ja miten vaivattomasti ne sujuvatkaan useimmiten. Arjesta koostuu ne parhaimmat hetket: hevosten hörinä tarhoillepäin kävellessä, heinän rouskutus iltahämärässä, lempeä katse harjauksen päätteeksi, levollisena nuokkuvat hevoset aamuauringossa... Kaikki se rakkaus, mitä tuntee niitä otuksia ja niiden kanssa touhuamista kohtaan.
...ja pakko myöntää: myös se, kuinka pienessä hetkessä hevosten lukumäärä kasvaa omassa pihassa kahdesta seitsemään!

tiistai 21. toukokuuta 2013

Kohti rotunäyttelyä


Tämän 2-vuotiaan karvapalleron pitäisi esiintyä, edukseen toivottavasti, Mynämäen rotunäyttelyssä 9.6.2013. Pikkasen tässä mietityttää, että aikooko tuo pihattolapsi pudottaa tuon talvipalttoonsa seuraavan kolmen viikon aikana... Muut tuskailevan muutaman vatsavillan kanssa ja samaan aikaan meikäläisen pihassa on VILLAPONI! Selän päällä on sentään näkyvissä kesäkarvaa.

Olen hiukan kysellyt vinkkejä minishetlanninponikasvattajalta ja ennen näyttelyä olisi hyvä, jos talvikarvan saisi irti. Kovin on furminoitu, raaputettu ja harjattu. Karvaa on vaatteet täynnä, karvaa on harjat täynnä, karvaa on piha täynnä ja kaiken tämän jälkeen on yhä ja edelleen myös poni karvaa täynnä! Takaosan päältä sentään alkaa karvamäärä myös helpottaa eikä nuorukainen näytä kottikärryiltä (eli mahdottoman takakorkealle).

Ennen näyttelyä pitää poni pestä muutamaan kertaan. Ensimmäinen Hexocil-pesu on viikko sitten tehty ja hienosti sujui! Letku ei liioin pelottanut ja tuollaisen kääpiöponin shampoo-pesuunkaan ei saa aikaa kulumaan varttia enempää. Compaktin kokoinen otus!

Harja saa 2veellä olla omana itsenään eli pöyhkeänä rokkitukkana molemmin puolin kaulaa. Siihen pehkoon tuskin mitään kovin suurta hallintaa edes saisi, vaikka yrittäisikin.

Ennen näyttelyreissua pitää myös etsiä uudet kuolaimet (vanhat ponista epämiellyttävät), sovitella toisia tallista löytyviä ponisuitsia (vanhatkin toki menee) ja hommata itsellekin jonkun sortin esittämisasusteet. Tai sitten pitää miettiä vaihtoehtoa B: ammattiesittäjää!

"Mitä sää teet niillä miniponeilla?" - Leikkaan tietysti nurmikkoa!

maanantai 20. toukokuuta 2013

ARVONTA!



Yli 100 rekisteröityneen lukijan ja reilun 61 000 sivulatauksen kunniaksi järjestää Tarulandia- blogi yhteistyössä 1hevosvoiman kanssa arvonnan!


Osallistut arvontaan ilmoittamalla sähköpostiosoitteesi ja antamalla postausehdotuksen kommenttina.

Palkintona on 1hevosvoiman sponsoroimat kesätuotteet: Equetechin upeat ratsastussukat (koko 37-40) sekä "tarrariimu" laitumelle / vetopaniikkiherkälle hevoselle (koko full).

Osallistumisaikaa on kaksi viikkoa - Voittaja arvotaan sunnuntaina 2.6.2013 maanantaina 3.6.!

lauantai 18. toukokuuta 2013

Hevostarvikekirppiksellä

 
* * * Suomen ratsutarvikkeen hevostarvikekirpputori 18.5.2013 Raisiossa * * *

Piti sataa vettä, ei satanut! Aurinkoa taivaan täydeltä aamusta alkaen, mahtavaa!!!
Olin hivenen laiskasti keräillyt kotoa tavaraa myytäväksi varaamaamme kirppisruutuun, mutta siitäkin huolimatta päivän tuotto ylitti odotukset aivan huimasti! Oli Marjutin kanssa erittäin onnistunut reissu!

...ja jotta aivan ilman uusia ostoksia en kotiin lähtisi, mukaan tarttui muutama pieni juttu: Black Horse -kaksiteholinimetti (SRT:n alennuskupongin jälkeen hinta 7 €), viereisestä kirppismyyntipaikasta tallipoika- Jesselle tuliaisiksi Tuire Kaimion kirja "Hevonen - ensimmäinen oppaani" ja Marjutilta sain myöhästyneen joululahjan osani eli ihkaensimmäisen Magic Brush -harjani!

torstai 16. toukokuuta 2013

Harmittaako?

* * * KYLLÄ! Harmittaa, harmittaa, harmittaa! * * *

Piti kääntää vielä hiukan veistä haavassa ja lähteä aamulla kohti Ypäjää katsomaan 4-vuotiaiden suomenhevosten laatuarvostelun A-ryhmän hevosia sekä kannustamaan Voiton velipuolta näytöissään. 

Hienoja hevosia näkyi ja myönnettäköön, että myös niitä hieman vähemmän hienoja. Opettavainen reissu laajan hevosotannan myötä - nyt osaa omaansakin katsoa ehkä hivenen lempeämmin. Voitto on oikein hyvässä jamassa ikätovereihinsa nähden! 

Ei voi kieltää, harmittaa aivan mahdottomasti vieläkin, ettei me päästy mukaan. Vuoden verran on tähän tähdätty ja nyt kävi näin. Pitää vain nieleskellä pettymys ja asettaa uusi tavoite, mitä kohden edetä. Puolikunnossa olevaa hevosta ei tietenkään viedä suorittamaan raskasta päivää ja tämä on fakta, vaikka miten kiertäisi ja kaartelisi. Vieraiden silmään tuskin olisi mitään liikeessä näkynyt, mutta kun itse tietää mihin Voitto parhaimmillaan pystyy, ei halua esittää hevosta "vähän sinnepäin".

Jos Voitolta kysytään, harmittaako nuorta herraa väliin jäänyt reissu, vastaus lienee erittäin kielteinen. Jätkä pääsi meinaan ensimmäistä kertaa maistelemaan laitumen antimia!


keskiviikko 15. toukokuuta 2013

Hei hei, laatuarvostelukarsinnat.

* * * Valitettavasti aina ei mene asiat kuten haluaisi * * *

Tavoite: 4-vuotiasta Voittoa on treenattu viime syksynä ja tämän vuoden keväällä ammattiratsuttaja Maijan avulla kohti laatuarvostelukarsintoja. Suomenhevosten laatuarvostelukarsinnat järjestetään Ypäjällä 16.5.2013.

Vastoinkäyminen: Huhtikuun puolivälissä ruuna liikkuu maneesissa kerran hivenen huonosti ja pari päivää myöhemmin ontuu jo kunnolla. Toisessa takajalassa on jänispattialueella selvää turvotusta sekä lämpöä. Treenit päättyvät tähän ja vaihtuvat kävelyyn ja kylmäykseen.

Klinikkareissu 25.4.: Voitto viety klinikalle tutkimuksiin. Oikeassa takajalassa todetaan koukistajajännealueen yläosan tulehdusreaktio. Alkuvuonna tehdystä jänispattien poltosta on seurannut ikävä jälkivaiva, vaikka aluksi parantuminen vaikutti erittäinkin hyvältä ja treenissä ehdittiin olla jo pidemmän aikaa.
Hoidoksi määrättiin antibioottia, tulehduskipulääkekuuri, kävelyä ja ahkeraa kylmäystä.

Jänispattialue 25.4.2013 - tulehduspaikkaa ei tarvinne arvailla?

Klinikkareissu 8.5.: Kontrollikäynnillä klinikalla jalka näyttää jo huomattavasti paremmalta sekä uudella ultrauksella varmistetaan jänteiden olevan terveet. Laatuarvostelukarsinnoille näytetään vihreää valoa, mikäli hevonen liikkuu ratsainkin hyvin.

Viimeistelyt 13.5.: Maija ratsasti Voitolla maanantaina vielä kerran ennen torstain laatuarvostelu-esiintymistä. Oli suuri pettymys todeta, ettei hevonen pystynyt esittämään parastaan eikä liike ollut aivan priimaa kaikissa siirtymisissä.

Lopputulos: Pitää niellä harmistus ja todeta, että ei tullut meidän kohdalla laatuarvostelukarsintoja tänä vuonna. Hevosta ei missään tapauksessa viedä puolikuntoisena näytille ja vaadita siltä sellaista, mitä se ei nyt terveytensä puolesta voi suorittaa. Voitolla alkoi nyt kuukauden - parin kesäloma. Jätkä pääsee kohta laitumelle ja kaivellaan se sieltä sitten sivistyksen pariin myöhemmin. Mihis tässä kiire olisi, valmiissa maailmassa.

* * *

Loppuun vielä pieni huumorivideo. Hevosen lääkitsemistä pidetään yleisesti hivenen hankalana, mutta Voitto näyttää Metacam- ruiskun kanssa, miten nautinnollista litkun saaminen voi olla. Jopa niin nautinnollista, että keskittyessäni kameraan, nulikka pääsee puremaan ruiskun poikki. Hups.


Kavioliittoa seitsemän vuotta: PORRE

24.8.2008

Tää on ainoo syy miks aamul jaksan nousta,
ainoo juttu mist en tingi, ainoo mist en jousta.
Kaikelle muulle vois loppupeleis kääntää selän,
ku täs on kaikki samas, mille, miks ja miten elän.


Taru ja Porre: kavioliitto solmittu 15.5.2006.
Seurustelua sitä ennen muutama kuukausi.

maanantai 13. toukokuuta 2013

Mitä paketista paljastui....?


Kuukauden ensimmäisenä päivänä, vappuna, vihjailin 1hevosvoimasta saapuneesta postipaketista. Nyt on vihdoin aika vilkaista pakettiin hivenen syvämmälle!

Mitäs paketin uumenista löytyi?

- Suppleaze Gold -jauhetta. Vanhusputte-Porre 16vee on syönyt tätä niveliä auttavaa valmistetta muutamia vuosia ja siinä ajassa on hevosen liikkuminen parantunut ja papparainen on tälläkin hetkellä erittäin hyvässä käyttökunnossa. Ilman tätä valmistetta en ruunaa uskalla ollenkaan pitää, joten kerralla tuli ostettua taas seuraavaksi vuodeksi satsi.

- MacWet Micromesh -hanskat. Uudet hanskat! jeeeee! Kesäkeleille on nyt uudet super-käsineet treenikäyttöön. Vielä en näitä ole "koeajanut", mutta valmistaja ainakin lupailee hyvää tuntumaa. Tuleehan ratsastustaito siinä kylkiäisenä?

"MacWetin Micromesh-käsineet on suunniteltu kesäkäyttöön. Ne ovat hengittävät ja antavat hyvän pidon kosteinakin. Käsineissä on hyvä leikkaus ja ne "istuvat käteen kuin hansikas". Nämä käsineet kädessä on helppo myös varustaa hevonen tai säätää esim. jalustinhihnoja selsätä käsin. Ne sopivat niin ratsastukseen kuin hevosen maastakäsittelyyn.

Käsineet kuivuvat nopeasti ja ne voi pestä käsin tai pesukoneessa 40 asteessa."

- Equetech -ratsastushousut. Mää olen rakastunut!!! Aivan täysin mykistynyt ihastuksesta! Aiemmin olen ratsastanut lähinnä Pikeurin ja Horzen housuilla, mutta nyt tajusin, että HOUSUISSA ON EROJA! Nämä ovat täydelliset. Täydellisen malliset, täydellisen näköiset, täydellisen tuntuiset. Siinä määrin täydelliset, että myös kaksi valmentajaa kyseli heti uusista housuistani ja tallikaverit kehuivat!
Täydellisten housujen timanttisin ominaisuus on venyvä kangas lahkeissa. Ei enää karheita hankaavia tarroja, jotka tiukkojen saappaiden sisällä tuntuvat hyvin epämukavilta!

Kuvia pöksyistä päällä ja treenissä on tulossa heti, kun saadaan kameramies tai -nainen valjastettua asemiin. Siihen saakka saatte ihailla valmistajan kuvauttaman mallin pyrstöä, heh heh.

Housujen hieno yksityiskohta!
Pöksyni ovat siniharmaat, saatavilla on myös valkoinen väri.

1hevosvoima tarjoaa tämän viikon ajan (13.5. - 19.5.) näitä pöksyjä -20 % alennuksella! Tällaiset ihanuudet saa lunastettua nyt itselleen hintaan 75,20 €
(norm. 94 €)!!! Suosittelen!!!


...ja eihän jännitys tähän vielä pääty!
Loput paketin sisällöstä paljastetaan kun lukijoita on tasan 100 ja on arvonnan aika!
Kipin kapin kaikki anonyymit lukijat siis klikkaamaan itsensä blogin seuraajiksi!

Matkaratsastuskisat auringon lämmittäessä: CHECK!

Kisakauden kolmannet mr-kisat
aluekisat, Sastamala 11.5.2013
luokka: 44,3 km (taso 2.3, alueluokka)
Lenkit: 30,7 + 13,6 km = 44,3 km 
Reissuun lähdössä: väsynyt ratsastaja, pirteä hevonen


Kisa-aamu: herätyskellon pirinä kuudelta, silmiään hädintuskin auki saava ratsastaja, paremmin heräävä huoltaja ja lähes kaikki tavarat vielä pakkaamatta. Päivä alkoi siis kisatavoilleen uskollisesti rutiineja noudattaen. Ylös, ulos, kamat kasaan, aamuruokinta, Kalilei trailerin kyytiin, Rangerin nokka kohti kisapaikkaa Upin ajamana ja aamupalaa itselle sisuksiin auton jo kiitäessä kohti Sastamalaa. Pienet tirsat ehdin vielä ottaa autossa ennenkuin alkoi, ah niin normaali, riitely siitä mitä reittiä pääsemme kisapaikalle.

Perille löydimme kuitenkin kertalaakista hyvissä ajoin ja kansliakäynnin sekä reittiselostuksen jälkeen ruuna otettiin trailerista ulos kävelemään alkuverryttelyä. Ell-tarkastuksessa kaikki jees, lähtölupa tuli sykkeellä 32 ja arvostelulla kaikista kohdista A.


Olin suunnitelmien mukaisesti selässä 15 minuuttia ennen starttia. Matkaan meitä oli lähdössä viisi ratsukkoa, suomenhevosista arabiin. Reissuun lähdimme yhtenä porukkana reippaasti ravaten ja laukaten. Lenkin ensimmäiset sydämentykytykset koettiin nopeasti. Vesialueen ylittävä puusilta tuli vastaan muutaman kilometrin päässä lähtöpisteestä ja siihen tökkäsivät porukkaa vetäneet arabit. Kalilei ei vauhtiaan turhaan laskenut, vaan kopsutteli ravissa puusillan yli ja veti muun porukan perässään jatkamaan matkaa. Seuraava edellistä vastaava puusilta tuli vastaan lähes samantien ja siihen jämähti taas porukka. Kalilei ravasi tälläkin kertaa tyytyväisenä sillan yli ja jatkoi reippaasti matkaa. Muut neljä ratsukkoa jumittivat vetoavusta huolimatta sillalle ja kesti kohtalaisen pitkän aikaa heidän päästä siitä yli. Sain siis kohtalaisen etumatkan muuhun porukkaan ja matkanteko maistui yksinäisyydessäkin.


Lenkin varrella oli metsätaipaleella pienen kosken ylittävä kapea kivisilta. Sille oli asvalttia pitkin kiertotie, mutta luotin kisaratsuuni niin paljon, että lähdimme ylittämään siltaa rohkeasti. Hienosti se ylittyikin! Ei tuota hevosta hetkauta yhtään mikään, ei voi muuta (tälläkään kertaa) todeta!
Metsäpätkä jatkui paikoitellen äärettömän märkänä ja muutaman kerran upposimme lähes polvia myöden suohon!! huh huh!! Onneksi kengät kestivät rämpimisen ja pystyimme jatkamaan neljällä kaviossa olevalla kengällä reittiä eteenpäin. 

Kuohuvan kosken ylittävä kivisilta

Huollot sujuivat rutiinilla. Juoma ei maistunut, mutta porkkanat upposivat hyvin. Puolessa välissä lenkkiä muu porukka saavutti meidät, mutta eriaikaisten huoltojen myötä kipittelimme hetken kuluttua taas Kalilein kanssa kahdestaan kohti taukoa.

Talutin viimeisen asvalttipätkän (n. 500 m) ennen kisakeskukseen saapumista. Nopeasti varusteet pois päältä ja sykekahva kylkeen. Näytti lukemaa 61. Minipienen hetken ihmettely, uusi mittaus (56) ja suoraan vaan ell-tarkastukseen 1 minuutin palautumisajalla. Hämmästys oli jonkunlainen, kun sykkeeksi mittattiinkin 66 (raja 64) ja ruuna toivotettiin tervetulleeksi uudelleen tarkastukseen myöhemmin. Taukotarkastuksessa hevosen saa onneksi esittää eläinlääkärille kahdesti, joten hätä ei ollut kovin suuri. 
Jäähdyttelimme kastelupullojen kanssa hevosta ja yritimmi saada sykekahvalla lukemia. Kahva ei suostunut enää mihinkään yhteistyöhön, loistavaa! Pelastava enkeli Marjo tuli onneksi varmistamaan sykettä stetareilla ennen uutta ell-tarkastusta ja ilmoittauduimme uuteen sykemittaukseen 8 minuuttia tauolle saapumisesta. 

Tällä kertaa syke oli sallittu (48) ja saimme jatkoluvan toiselle lenkille. Liikkeestä tuli A, mutta se oli hyvin lähellä B:tä, ihon kimmoisuudesta tuli B. Kalilei ei ensimmäisellä lenkillä juonut ollenkaan, mutta riimu päässä tauolla drinksua upposi ämpärillinen.

Koska emme ensimmäisellä kerralla päässeet taukotarkastuksesta läpi, ehti muukin porukka saapua takaisin kisakeskukseen ja etumatkamme hupeni nollille. Toiselle lenkille lähdimme yhtämatkaa valkoisen espanjalaisruuna Hispanon ja ratsastaja Maria-Katariinan kanssa. Ilma lämpeni päivän edetessä ja toiselle lenkille pystyi starttaamaan t-paidassa. 

Toinen lenkki oli enää lyhyt kiepaisu (13,6 km) ilman sen suurempia ihmetyksiä. Ei ollut siltoja, ei lehmiä, ei lampaita, eikä onneksi suotakaan! Matka eteni sujuvasti ravissa ja laukassa. Hienoa huomata, että Kalilei pystyy laukkaamaan pitkällä ohjalla kaverin kanssa suht matalillakin sykkeillä (n. 150!). 

Maaliin saapumassa!

Muutamalla huollolla toinen kieppi läpi ja taluttaen asvalttitietä pitkin kohti maalia. Sykkeet näyttivät ihan kohtuullisilta ja hevonen oli yhä pirteä. Vielä hetkeksi selkään takaisin maalilinjan ylitystä varten. Heti maalissa varusteet taas pois ja sykettä etsimään. Yllättävän korkeita lukemia oli luvassa ja Marjokin tuli stetareineen tarkastamaan tilannetta. Syke pyöri pitkään 64 kieppeillä enkä uskaltanut ottaa riskiä hylkäyksestä sykkeen takia. Varmistelimme siis pidemmänkin aikaa tilannetta ja ehdimme vaihtaa suitsetkin riimuun. 



Lopulta 15 minuutin odottelun jälkeen sykkeet olivat sopivan alhaalla ja turpa kohti lopputarkastusta. Ell mittasi sykkeeksi 54 ja kaikki kohdat olivat A:ta. Ruuna liikkui kuulemma selvästi paremmin kuin taukotarkastuksesta ja ihon kimmoisuuskin oli parantunut juomisen myötä normaaliksi.

Onnistunut kisapäivä ja HYVÄKSYTTY TULOS tuli keskinopeudella 13,4 km/h! Hommat sujuivat erittäin hienosti rutiinilla ja Kalilei teki kevään (alkukesän?) ensimmäisenä lämpimänä, suorastaan kuumana, päivänä miehen työn! Ei jäänyt ratsun osalta paljoa jossiteltavaa!

Saimme keskinopeuden x 2 (26,8 p) lisäksi pisteitä: kuivuminen 5 + liikkeet 5 + palautumisaika 0. Yhteensä 36,8 pistettä ja se oikeutti luokassa sijaan 4/5. Kaikki tulokset löydätte TÄÄLTÄ!

Mitä jossiteltavaa jäi itselle?
- Missä oli omat stetarit??? (kotona!)
- Missä oli hikiviila ja sieni? (kotona!)
- Miksi aamulla valitsin ohuet ratsastussukat ja niiden takia koko toisen lenkin sai kärsiä kipeistä jaloista? Satulan siiven alareuna hankaa iloisesti pohjetta vasten ja se tekee K I P E Ä Ä pidemmällä aikavälillä. Auts.
- Kalileiksi hidas palautuminen? Aivan liian vähän treeniä pohjalla ja pullamössöttelyä sekä hevosella, että ratsastajalla jo pidemmän aikaa...
Kuva: Eine Rekola

KIITOS KISOISTA omalle seurallemme Sisuratsukoille ja tämän postauksen kuvista (muutamaa lukuunottamatta) Hopon poppoolle!!!
Olipas mukava kisapäivä!! jeeeee!!!

perjantai 10. toukokuuta 2013

Koulukiusaamassa... eikun KISAAMASSA!

* * * Eilen koulukisoissa, huomenna matkaratsastetaan! * * *

Seurakoulukisat 9.5.2013
SRS, Koivumäen talli, Vaskio
HeC:1 2000


Piti sataa kaatamalla vettä koko päivän. Kotona satelikin - kisapaikalla ei. Sadevarustein oltiin varustauduttu, joten ei kisatakkia, ei huoliteltua ulkoasua. Auts.

Maneesiverkassa Kalilei ei ollut parhaimmillaan ja kentällä ratsastettu ratakin tuntui hätäiseltä kaaokselta. Videolla näyttää just samalta miltä tuntui, sitä en vaan tiedä miksi tuomari tykkäsi meistä niin paljon. Ei virheitä tokikaan tullut, mutta muoto oli epätasainen enkä päässyt riittävän hyvin vaikuttamaan jokaiseen liikkeeseen.

Laukkaamaan tuo ex-ravuri on nyt oppinut! Sitä ei käy kieltäminen!

Tulokseksi saatiin 61,5 % ja sijoitus 9/29. Vain yksi vaivainen piste erotti meidät rustetista!
Ihan pikkuisen kyllä kutkuttelisi kokeilla starttia aluetasollakin. Sopivat kisat on jo tsekattu, katsotaan ollaanko silloin lähtölistalla!


Klikkaamalla aukeaa suuremmaksi!

tiistai 7. toukokuuta 2013

Tuplasynttärit!

PALJON ONNEA ...

 7.5.2013: Porre 16 v !!

7.5.2013: Hurja-Urmas 1 v !!

maanantai 6. toukokuuta 2013

Tuuuups, tuuuups.

* * * Ahkeraa koulutreenaamista kohti seuratason HeC- starttia * * *


Maija Heikkinen
koulutreenit 3.5.2013

Olimme Kalilein kanssa lähitallin kentällä koulutreeneissä Maija Heikkisen valvovan katseen alla perjantaina. Kaltsu on vaan niin SUPER! Emmää siitä mitään muuta osaa sanoa! Laukkaa ollaan treenattu ja Maijakin antoi kehuja, että kehitystä on tullut. (Tähän kohtaan jokainen voi kuvitella monen monta pusua, halia ja sydäntä.) Kalilei on täydellisen hyvin käteeni sopiva! Olemme yhdessä hyvä tiimi!

Tallipoika-Jesse oli samalla tunnilla vanhusputte-Porren kanssa ja nauroimme Maijan kanssa jätkien laukannostoja. Porre suorastaan ampaisi laukkaan! Pyrstö alas, etupää ylös ja oikein kunnolla polkaisten eteenpäin. Tuli huomattua, että kouluratsastuksestakin saa ultimaattisen hauskaa, jos asenne on oikea!


Maija Väinölä
koulutreenit 5.5.2013

Viikon toiset koulutreenit eri Maija-opettajan ohjauksessa. Tuuli oli kentällä huima ja treenikentän läheisellä tallipihalla oli lisäksi traktori tekemässä klapeja. Kalilein keskittyminen tuntui olevan toisinaan paljon enemmän kentän ulkopuolella kuin meikäläisessä satulan päällä.

Alkuverryttelyn jälkeen ensimmäisenä tehtävänä oli salmiakkikuvio. Kentän päädyssä oli neljä pistettä salmiakin muodossa, yksi piste jokaisella kentän sivulla. Pisteessä pysäytimme hevosen, siirsimme etuosaa yhden askeleen ulospäin ja jatkoimme ulkoavuilla "kulman läpi" kohti seuraavaa pistettä. Tehtävään lisättiin etuosan siirron jälkeen voltti sisälle päin ja pian jatkoimme samaa ravissa.

Sama molempiin suuntiin ja lopuksi laukkaa. Aloitimme laukka- käynti -siirtymisillä. Neljäsosa kierrosta laukkaa - neljäsosa kierros käyntiä, tätä vuorotellen. Kalilei suoritti ihan ok ja kun saimme luvan jatkaa sujuvaa laukkaa ympyrällä, ruuna liikkui molempiin suuntiin erittäin hyvää laukkaa! Tuossa ruuna on parantunut todella paljon viime aikoina!!

Kaikenkaikkiaan Kalilei tuntui tunnilla epätasaiselta ja ravissa kiireiseltä. En päässyt kunnolla istumaan alas ja ratsastettua ruunaa ohjan ja pohkeen väliin tarpeeksi. Maijan mielestä menimme kuitenkin paljon paremmin mitä aiemmin: ravissa ruuna työnsi kunnolla takaa ja laukka sai paljon kehuja!
Aina sitä ihmettelee, miten kamalalta hevonen voi tuntua ja miten hyvältä se voi ulospäin näyttää! Sain myös uuden työkalun istuntaani. Vasemmassa kierroksessa oikea olkapääni on takana ja vasen edessä, pitäisi ajatella niin, että solisluiden kohdalla olisi silmät, jotka katsovat menosuuntaan. Tästä on joskus ennenkin mainittu, mutta korjaus on jäänyt jo vuosia sitten unohduksiin.

* * *

Mitäs on mielessä näiden ahkerien koulutreenien jälkeen? Helatorstaina olisi luvassa hurjan vaikea He C:1 -koulurata seurakoulukilpailuissa! Postauksen kuvatkin liippaavat aihetta. Ne on otettu Koivumäen tallin seurakoulukisoista 9.9.2012 ja samalle tallille käy nytkin matka kisaamaan.

Miniponit match show -reissulla

Kuvasta KIITOS Verna Koskinen.

MySeRa
Match Show Mynämäellä 4.5.2013
Tuomareina Anni Himberg ja Eeva Karvonen

Miniponien SUUUUUUURI päivä
Aamutuimaan kääpiöt kävivät jalkapyykissä ja häntäpesulla. Miniponi 2 vee otti asian erittäin coolisti eikä ilmekään värähtänyt toimenpiteen aikana. Hivenen toista voisi sanoa Miniponi 1 veestä ja nuoren herran ensimmäisestä kosketuksesta vesiletkuun jalkojen pesun merkeissä... Aikamoiset korkean koulun liikkeet tuli suoritettua ennen kuin jalat olivat puhtaat.

Traileriin molemmat menivät sujuvasti eikä 1-vuotias Miniponikaan ihmetellyt kyytiä. Lapsukainen oli tätä ennen ollut vain yhden ainoan kerran traikussa (äitinsä luota meille), mutta rohkeasti lapsukainen suoriutui matkustamisesta.

Kuva: Verna Koskinen

Kuva: Verna Koskinen

Ensimmäisessä parissa varsa-luokassa oli 2-vuotias ponimme. Hän esiintyi konkarin tavoin saaden sinisen rusetin. Toiseksi viimeisessä parissa oli nuorempi miniponimme Hurja-Urmas ja hän näyttäytyi nimelleen uskollisena. Katsokaapa vaikka ylläoleva kuva! Hurjimus sai myös sinisen rusetin, mutta valittiin jatkamaan punaisten kehään (= oli paras sininen).



Not At All Lu Art
Tyyppi: Hyvä tyyppi
Runko: Tiivis syvä runko
Jalat: Etujalat hajavarpaiset
Liikkeet: Ahdas, lyhyt käynti. Jännittynyt ravi.
Muuta: Pirteä ja ryhdikäs olemus




Hurja-Urmas
Tyyppi: Hyvä tyyppi
Runko: Hyvä sopusuhtainen runko, kevyt kaula, pieni pää.
Jalat: Hajavarpaiset, jaloissa riittävä luusto.
Liikkeet: Jännittynyt käynti. Ahtaat raviliikkeet, rytmikäs ravi.
Muuta: Vilkas pikkumies.

* * *

Päivä sujui mukavasti ja järjestelyt toimivat!
Kiitos MySeRalle kivasta match show -tapahtumasta!

perjantai 3. toukokuuta 2013

Hiitillä!

Toteutin "uhkaukseni" ja kärräsin Kalilein Vapun kunniaksi Metsämäen raviradalle pistelemään töppöstä toisen eteen! Vauhtia riitti, mutta hienosti pyöri myös laukka...

Alkulämmitelyn jälkeen teimme Kalilein kanssa hivenen alle 2.00-vauhtisen 2100 metrin ravihiitin. Kaarteet olivat vaikeita, mutta tuollaisen hitaan suomenhevosen hiittivauhdin pystyi ruuna pitämään koko matkan aivan leikitellen ja tuli "loppusuoraa" vauhtia kirien vielä helposti.

Posiitivista: vauhti, kunto kohdallaan, erittäin nopea palautuminen, lähti limatkin rööreistä liikkelle.

Negatiivista: etupää ei ehdi takapään alta pois (= kurvissa köpöravia ja laukkaa), 2.00-vauhdista on valovuosi Kalilein 1.32- vauhtiseen koelähtövaatimukseen.

Meillä oli molemmilla oikein kivaa, joten ei huono reissu!!!
Kuvista KIITOS Tiinalle!

Katoksilla. Kohta mennään!

Alkuverkkaa, ruuna oikein menomonona!


Tässä kuvassa pitäisi olla ravia.
(juuuu, hienolta näyttää laukka!)