Voitto videolla

Alkukävelyitä peilisalissa Maijan saapumista odotellessa 21.8.2014

Mää taisin lupailla videoita? Tässä niitä nyt olisi muutama!

Ei ole näyttää valmista kouluratsua (vieläkään! Jännä juttu...), mutta ruudun täydeltä sen sijaan mamman mussukkaa. Maijan sanoin, Voitto oli tällä kertaa hyvinkin menevällä tuulella. Suora ura kun aukeni laukassa turvan eteen, piti joka kerta ottaa pienet lähdöt. Minnelie oli hoppu.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

* * * Kaksi ja puoli viikkoa laatuarvosteluun - KÄÄÄÄK! * * *

Tällä pohjalla kelpaakin tanssahdella! Voiton koulutreeneistä 19.8.2014.

Päivä päivältä ollaan lähempänä tämän vuoden päätavoitetta - nuorten suomenhevosten laatuarvostelua! Enää on vain 16 päivää niihin hetkiin, joihin ollaan treenattu ja tähdätty koko vuosi. Tai itseasiassa jopa pidempään, koska viime vuonna jäi 4-vuotiaan Voiton terveydentilan vuoksi kinkerit väliin karsintoja myöden.

Viimeisten viikkojen ohjelma on hyvin pitkälti kasassa. Luvassa on koulutreeniä, esteloikintaa, maastoilua ja tottakai myös lihashuoltoa hieronnan merkeissä. Tällä hetkellä ollaan kovin luottavaisena tulevasta!

Tänään kävi super-seppämme Tapani kengittämässä ja vuolemassa koko tallin kavioasukaskuntamme. Miniponeille lyhyempää töppöstä, Porrelle perus-menomonot ja Voitolle tietysti sellaiset kisakengät, että kelpaa laatareissa näyttäytyä. Ensimmäistä kertaa ruuna laitettiin kuumakengityksellä! Voittoa juttu ei yhtään hetkahtanut, itse olin kyllä silmät lautasen kokoisena uteliaisuudesta tutkimassa tapahtumaa.

Huomenna Maija ratsastaa Voittiksen. Voisin melkeinpä taas tauon jälkeen luvata teille videokuvaa!

Jälkiviisautta?

Kuva: Jaana Vuola

Tässä on viime päivinä mietitty ja pohdittu, ihmetelty ja hämmästelty, arvuuteltu ja keskusteltu. Mikä Voitolla on? Onko se kipeä? Mistä se on kipeä? Ja eniten ajatukset ovat varmasti laukanneet kysymyksen ympärillä "MIKSI se on kipeä?"

Jälkiviisaus yrittää nostaa päätään, kun olen kuunnellut viisaampiani. Yksi asia taitaa olla selvillä kipeytymisen suhteen: arvatenkin syy liittyy esteisiin. Iso hevonen, heikko lihaskunto ja rankat valmennukset, joissa erittäin haastavia tehtäviä nuorelle kokemattomalle hevoselle.

Voitosta ei ole tulossa estehevosta. Miksi sitten olen vienyt tätä nuorukaista estevalmennuksiin? Eikös tavalliset helpot puomiestetehtävät olisi riittäneet? Olisivat erittäin todennäköisesti. Suhteutettuja välejä, kolmoissarjoja, pitkiä puomi- sekä estejumppasarjoja ja erittäin paljon hyppyjä sisältäviä ratoja. Ei näitä tarvita laatuarvostelussa. Siellä riittää, että laukkaa eteenpäin ja hyppää ennalta tiedossa olevaa lyhyttä rataa. Miksi sitä emme ole harjoitelleet? Kuka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa, sanotaan.

Minkälaisella suunnitelmalla olemme ajatelleet edetä? Tällä hetkellä ruuna on lomalla. Maija ratsasti tiistaina Voitolla 15 minuuttia ja katsoimme liikkumista. Ravi ei ollut parasta mahdollista, mutta laukka näytti aivan hirmuisen hyvälle! Tämä sekoittaa ajatuksia tietysti lisää... Ensi viikolla mennään taas vartin lyhyt tsekkausratsastus, muuten kävellään ja ollaan täysin vapaalla.

Tänään kävin puolen tunnin kävelylenkillä. Askel ei ollut kovin vetävä ja käynnissä ominaisuutena oleva super elastisuus oli hukassa. Seuraavalle kävelylenkille otan vanhan koulusatulan selkään ja tunnustelen onko meno samanlaista vai tuleeko puuttuvaa keinuntaa takaisin.

Metacam- tulehduskipulääkekuurin ajattelin startata huomenna. Ei se ainakaan pahaa tee. Tänään ruunan ruokavalioon on lisäksi lisätty greenline. Voitto tuntuu kuihtuvan taas silmissä. Laitumella ei mitään syötävää enää ole, mutta silti ei lisäheinä uppoa vaikka miten maanittelisi ja pyytäisi. Jotain olematonta kuivaa kortta tonkivat ojien pohjilta ja aitojen alta.

Pääseekö Voitto osallistumaan laatuarvosteluun, se selvinnee vasta tapahtumaa edeltävänä viikona. Kovasti tehdään taikoja, jotta olisimme starttilistalla! Estetreenausta ei ole luvassa enää ennen syyskuun alkua. Yhden kerran teemme matalilla korkeuksilla saman radan kuin laatareissa on luvassa , mutta vaikeiden estevalmennustehtävien eteen ei Voitto enää mene. Ei nyt eikä tuskin tulevaisuudessakaan.

Harmittaa. Harmittaa muuten sitten ihan mahdottoman paljon! Miksi piti tämäkin juttu kokeilla kantapään kautta? Nyt olen viisaampi tottakai, mutta oppirahoja joutuu tässä maksamaan Voitto!

Näillä mietteillä taas eteenpäin.

Estekeilausta

Mää oon hellinyt teitä hienoilla ja sujuvilla hypyillä. 

Tällä kertaa annan pienen maistiaisen niihin todellisiin hetkiin maneesissa.
Neljäs kerta esteitä ratsastaja kyydissä.

Voi Voittoa. Videoiden hypyt ovat treenien viimeiset ja jätkä on aivan loppu.

Mutta hei! Loikki menemään laineet ja portit, ei paljoa mietityttänyt häntä ne.

(Onneksi tässä hevosessa ei ole Suomen koko esteratsastustulevaisuus)

Perfect Perjantai ! osa 2

* * * Kiirettä, kiirettä... Blogi laahaa jäljessä. * * *

Tässä näitä... Maijan ja Voiton treenikuvia perjantailta. Eipä näistä varmaan tarvitse mitään erikoisempaa höpistä? Voitto on pro ja Maija kans, kyllähän näitä ihan kelpaa katsella!

Ps. Mää haluan omaksikin järjestelmäkameran!

Olen niin innoissani !!!!!

* * * Saanko mää taas kehua Voittoa?! Saanhan? Joohan? Jooooo!!! * * *

Voitolla oli tänään elämänsä ensimmäinen estetreeni ratsastajan kanssa. Ruuna meni hyvin!! Alkuun hiukan keilailtiin puomeja, mutta sitten nuori herra tajusi nostaa konttejaan.

Ei voi moittia kyllä yhtään, meni niiiiiiiiiin mainiosti!!! Ratsuttaja- Iirikseltäkin tuli pelkkää positiivista palautetta. Hän oli tosi yllättynyt siitä, että Voittis oli niin kevyt ja mukava. Toki voimaton, mutta paranee varmasti.

Tässä mennään alkulämmittelyksi puomeja... Ja allaolevassa videossa on jo päästy hyppäämisen makuun. Videossa kuuluva kommenttini on jotenkin niin osuva ja aito! Voitto suoritti myös jo pientä rataa, mutta siitä ei julkaisukelpoista videota tullut.

En oikein tiedä mitä odotin, mutta todella innoissani jään nyt odottelemaan parin viikon päästä olevaa seuraavaa estetreenikertaa!!

PS. Tiedän, että teitä kuitenkin kiinnostaa, että kuka tämä mukava ja taitava nuori neiti Voiton kyydissä on... Käykää vilkaisemassa "haastattelu" Iiriksestä Green Eventer -blogista!

Voitto 5 veen monipuolinen treeniviikko

7.3.2014

Koulua kentällä n. 1 h
Viime viikon perjantaina Maija ratsasti ruunan ja päivän ohjelmassa oli perustyöskentelyä vajaan tunnin verran kentällä.

Maastokävely 1 h
Lauantaina kävin nuorukaisen kanssa metsässä ja metsäteillä tunnin maastokävelylenkin palautteluna edellisen päivän piiperrykselle.

Reipas maasto reilu 1 h
Sunnuntaina mentiin taas reippaammin. Reilu tunti ravia sekä laukkaa hiekkateillä sekä osana lenkkiä metsässä rämpimistä. Pidemmän laukkapätkän jälkeen kaverin hevonen päätti kakkia ja tietysti tuotokset pitää potkia tieltä sivuun. Voitto kuumui odottelusta sen verran, että ensimmäistä kertaa ratsu-urallaan nousi takajaloilleen!!! Etuset irtosivat maasta ehkäpä sentin, mutta kuitenkin! Jotain on tapahtunut lihaksistossa ja ruunan kokoamiskyvyssä! Ei tuo köntys ennen olisi tuollaiseen pystynyt! Tuosta tilanteesta kun lähdimme liikkeelle, tarjosi Voitto superkootussa muodossa piffiä ja paffia. Wau! Pitihän sitä hirmuisesti kehua toista kun niin ilmavasti liikkui ja täysin omasta tahdostaan.

Vapaa päivä
Maanantaina oli ohjelmassa vapaata hengailua tarhassa.

11.3.2014

Hikitreeni kärryillä 11 km
Tiistaina valjastin Voiton koppakärryjen eteen ja ajattelin antaa ruunan edetä pidemmän lenkin reippaassa temmossa. Voitto luki ajatukset aivan varmasti, koska alkukävelyt olivat hädin tuskin 100 metriä pitkät ja sitten jo mentiinkin. Ravitermistöä käyttäen voisi todeta "oli hyvin ohjalla"... Lenkin pituus on 11 km ja matkalla on vain muutama kohta (tie kulkee pihojen läpi), missä on käyntipakko.

Ruuna pisteli töppöstä toisen eteen aikasmoisella tohinalla ja jossain 9 km kohdalla pyysin loivaan ylämäkeen vielä laukkaa. Jätkä lähti kuin telkka pöntöstä... Onneksi ajan yhä ja edelleen sekin sekä potkuremmin kanssa tätä kaveria. Oli muuten ensimmäinen kerta kun perä nousee kärryjen edessä!

Lenkin jälkeen oli hevosella sopivan mukavasti verisuonet pinnalla, pieni hiki päällä ja rööreistä limat lähteneet liikkeelle. Ei tuollainen 10 km reipas ravi ilman mitään taukoja ole paha rasti Voitolle.

Vapaa päivä
Keskiviikkona hengailtiin tarhassa.

Maastokävely ½ h
Eilen, torstaina, Voittis kävi puolen tunnin maastokävelyllä, jossa osa on tietä ja osa metsää.

Koulua kentällä 1 h
Tänään, perjantaina, Maija ratsasti jälleen Voitolla kentällä koulukuvioita. Tuulta oli vähintäänkin riittävästi ja Voitto kulki suurella moottorilla. Meni muuten aikasten makeasti!!

Videon muodossa tarjoan teille oikeaa laukkaa pätkän. Samalla näette miten reagoi pörheä suomalainen puttepoika pelästyessään...

* * *

Pyrin tarjoamaan Voitolle liikutuspaikkojen ja aikataulujeni venymisen puitteissa mahdollisimman monipuolista ja kehittävää työskentelyä. Toisinaan onnistuu paremmin kuin toisinaan, mutta en ota stressiä. Estetreenit tältä viikolta jäivät puuttumaan, mutta se puute korjaantunee ensi viikolla. Jotain uutta siis luvassa, vink vink.

Mitä nuoren suomenhevosen tulee olla?

Kerro mitä kaikkee nuoren suokin tulee olla
Mitä nuoren ratsun tulee olla kerro beibi mulle
kun en usko hevoslehtiin
haluun olla oikee sulle
komeaa ja kaunista
samaan aikaan kilttiä ja tuhmaa
hoikkaa ja lihasta
ilmeessä älyä ja uhmaa
kokemusta täytyy olla
mutta sopivasti poikamainen
eksotiikka plussaa on
kunhan on suomalainen

Päivän biisi, vain ja ainoastaan Voiton videon vuoksi.

Videolla 3.2.2014 Maija, Voitto ja ruunan toiset vastalaukkatreenit.

Suurlähettiläät - Mitä miehen tulee olla

Hyvän maneesireissun resepti

* * * Super, super, super hyvä resepti !!!! * * * 

Tarvittavat ainekset:

- 1 kpl liinakoita, hyvin kypsyneitä suomenhevosruunia
- 1 kpl ruskeita, nuoria kouluhevosen alkuja
- 1 kpl taitavia ratsuttajia
- 1 kpl parempaa istuntaa etsiviä tallinpitäjiä
- 1 kpl talvilomalla olevia hyviä ystäviä
- huutavia vauvoja oman maun mukaan

Ota kaikki tarvittavat ainekset samaan aikaan esille. Työskentelytilaksi suositellaan valoisaa, hyväpohjaista maneesia, jossa on riittävän suuret peilit.

Aloita yhdistämällä riittävän kypsään ikään varttunut suomenhevonen tallinpitäjän kanssa. Suomenhevonen pidetään aloillaan työskentelytilassa, kun tallinpitäjä istutetaan varovasti hevosen satulaan. Toista sama työvaihe kouluratsun alun ja taitavan ratsuttajan kanssa.

Yhdistämisen onnistuttua voidaan syntyneitä ratsukoita liikuttaa työskentelytilassa halutunlaisesti.

Nuori kouluhevosen alku vaatii jonkun verran työstöä ollakseen parhaimmillaan. Vaikeimpia variaatioita ei tämän kanssa vielä kannata tehdä, mutta keskiravin alut, vastalaukkaharjoitteet ja laukan parantaminen ovat soveltuvia harjoituksia.

Liinakko suomenhevonen on herkempi menettämään ominaisuuksiaan, joten sen kohdalla suositeltavaa on kevyehkö läpiratsastus. Laukan kokoaminen ja lisääminen ympyrällä, muutama vastalaukka sekä ravityöskentely tuntuivat tällä kertaa olevan sopivia työstämismuotoja.

Työskentelyrauha suositellaan takaamaan yhdellä hyvällä ystävällä. Hyvän ystävän tehtävä on lopputuloksen kannalta suorastaan välttämätön! Ystävä tuo lopputulokseen kuvamateriaalia, videokuvaa sekä huolehtii ettei tuotokseen tupsahda vahingossa liikaa huutavia pieniä vauvoja.

Riittävän monta kertaa reseptiä kokeilleena oppii tietämään milloin aineksia on työstetty riittävän kauan. Yleensä sopiva aika on noin 60 minuutin kieppeillä. Toisinaan aikaa kuluu enemmän ja toisinaan vähemmän. On hyvä varata riittävästi aikaa myös mukavista asioista puhumiseen sekä työskentelyjälkien siivoamiseen.

Aineksien sekoituttua ja hauduttua keskenään tarpeeksi, voi lopputulosta muistella ja maistella hymy huulillaan.

Erittäin mukavaa viikonjatkoa kaikille!!

* * *

Päivän biisi:

 

Ei etäisyys, ei vuodetkaan
Ei mikään meitä erota
Ja hetken tie on kevyt kaksin kulkea

Tehosekoitin - Hetken tie on kevyt

Valmis!

Postasin kuukausi sitten höpinän Voiton kesken jääneestä klippauksesta (Ei menny niinku Strömsössä). Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, joten tämän työnäytteen pitäisi sen mukaan olla suht täydellinen? Meni kuukauden verran ennenkuin sain huristeltua nuoren herran loppuun. Terät teroitutin toki heti, mutta innostusta hommaan pitikin sitten etsiä pitkään ja hartaasti. Nytkin meni yötöiksi, klipperi lauloi sellaiseen kellon aikaan jolloin suurin osa normaaleista ihmisistä on jo unimaailmassa...

Nyt se on kuitenkin tehty! Ensi vuonna uudestaan.

Aamutuimaan oli Voitolla maneesitreenit Maijan kanssa. Treenikohteina oli harjoitusravi sekä laukkalävistäjät koko rata leikkaa -linjalla. Molemmat ovat vielä haastavia, mutta katsotaan tilannetta uudelleen parin treenikerran jälkeen. Veikkaan, että kehitystä tapahtuu hyvinkin nopeasti!

Oikea laukka oli alkuun erittäin hyvää. Se pyöri ja kuljetti voimalla eteenpäin. (Nuori raaka hevonen väsähtää nopeasti, joten parasta terää ei enää ylläolevalla videolla nähdä.)

Terhi kirjoitti muutama päivä sitten ajatuksiaan siitä minkälaisessa muodossa hevosia pitäisi treenata. (Lue juttu täältä) Voiton(kin) tämän kerran videoista pystyy hyvin näkemään kaksi erilaista muotoa. Ensimmäisessä videossa olevan ryhdikkäämmän ja lyhyemmän työskentelymuodon ja alemmassa pitkäkaulaisemman loppuverryttelyvenytyksen.

Paluu, taas kerran, koulutreenien pariin

Maija ja Voitto maneesilla 30.11.2013

Elämä jatkuu, vaikka ei aina tunnukaan siltä, varsinkin hevosrintamalla. Puoliksi klipattu Voitto 4vee on liikkunut kotona maastoillen ja nyt myös Maijan ratsastamana maneesin pehmeillä pohjilla.

Kyllähän se treenitauko näkyy (ja tuntuu), edellisen kerran Voitto on treenannut Maijan kanssa syyskuun puolessa välissä. Eiköhän tämä ratsunalun kehittyminen taas tästä etene talven ja kevään mittaan. Pitää vain toivoa terveyttä ja vähäisiä negatiivisia yllätyksiä!

Käynti ja ravi on ruunalla ihan hyvässä hallussa. Laukkaan kaivataan todella paljon voimaa ja rutiinia. Laukka paranee laukkaamalla - toivon ainakin.

Maijan sanoin: "Tämä on nyt hyvä - myöhemmin paljon parempi"

Kouluratsastustreffit

* * * Maija ja Porre sekä Voitto 13.9.2013 * * *

Kouluratsastustreffit perjantaina lähikentällä alkoivat pienellä "yllätystehtävällä". Maija päätyi (= joutui) kiipeämään ensin vanhan ja puoli-vaivasen Porre 16 veen kyytiin pikaisen lähiratsastuksen merkeissä. Tai onkohan se nyt niinkään läpiratsastusta, jos hevonen toimii allani oikein hyvin ja muiden kanssa se on pilke silmäkulmassaan joko laiska läskikasa tai viritetty vauhtivaunu? Kentällä Porre ei liioin enää pyöri, vanhus on maastomopona nykyisin parhaimmillaan.

Ensin käynnissä väistöjä, sitten reipasta ravia suuntaan vaihdellen ja lopuksi laukkaa. Koko paketti 20 minuutissa läpi, juuri toivotunlaisessa aikataulussa.

Eihän Porre ole kuin varjo menneisyydestään, mutta lepää ruunassa silmä vieläkin! Tai ehkäpä kauneus on katsojan silmissä: Porre on ehdottomasti se "THE HEVONEN", jonka kanssa on koettu suuret surut ja isot ilot vuosien varrella ja johon kaikkia muita hevosia verrataan.

Vanhuksesta varsaan eli "oikean ratsun" kyytiin seuraavaksi. Voitto oli irtokenkälomansa vuoksi edellistä kertaa pirteämpi, mutta se ei ollut ollenkaan negatiivista. Voittis toimi hyvin ja Maija oli tyytyväinen.

Voitto on jo niin iso poika, että herra opiskelee pikku hiljalleen aikuistenkin juttuja. Tällä treenikerralla oli vuorossa aivan ihka-ekat pohkeenväistöt! Mietteliäs nuori ruunamies ymmärsi tehtävän pointin ja selkeitä ristiaskeleita näkyi. Niin nopeasti nämä varsat kasvavat isoksi hepaksi, hurjaa!

Olikohan tässä samalla kesän viimeinen lämmin päivä? Mahtava keli - wau!

Suomenhevosen päivä 6.9.

Suomenhevosen päivänä tietysti SUOMENHEVOSELLA!

Maijan ja Voiton ratsastustreffit 6.9.2013

Meikäläisen kamera aikoo ilmeisesti hajota! Käääääk! Tai ainakaan tänään(kään) ei yhtään järkevää kuvaa tallentunut muistikortille. Rajaukset pielessä, hevosen asento väärä, tausta karmea, tarkennus hukassa, mitäs kaikkia vaihtoehtoja onkaan. Vai olikohan suurin vika taas siellä kameran toisella puolella, ei voi tietää.

Voitto ei näytä ollenkaan niin mahtavalta kuvissa sekä allaolevissa videoissa, kuin mitä me kentän laidalla olleet katsojat huokailimme. Voitto suoritti taas hienosti ja oli taitava! Kehittyyy, kehittyy ja kehittyy! Koko ajan - kerta kerralta!!!

Tarkennus pielessä? Ei kait.

Todella nopeasti ruuna on työskentelytaukonsa jälkeen saanut taas kroppaan massaa ja takaosaan lihaksia. Lautasten päällä alkaa olla jo pyöreää muotoa eikä mr. Lötköperä ole takapolvistaan ja takasistaan ylipäätäänkään enää ollenkaan niin löysä kuin tovi taaksepäin. Enää ei putoile takaosa aivan holtittomasti alas sivuille! 

Allaoleva kuva ei anna kaikkea kunniaa ruunan komealle ulkomuodolle, mutta liitetään se tänne mahdollista myöhempää vertailua varten. Lihavuuskunto on nyt suorastaan täydellinen! Ei läskiä, mutta ei myöskään luut näkyvissä. Hevonen näyttää aivan siltä mitä onkin: työssäkäyvältä sporttiselta nuorelta mieheltä. Lihaksia vaan lisää ja olemme oikealla tiellä jatkossakin.

Sitten loppuun vielä ne lupaamani videot. Laatukamaa - tai sitten ei.

Maijan ja Voiton treffit 23.8.2013

Maijalla ja Voitolla oli tänään treffit parin viikon tauon jälkeen. En tiedä miten tuo ruuna salaa oikein harjoittelee, mutta oli kuulemma taas tällä kertaa pikkuriikkisen edellisiä kertoja parempi!

Kuvasaalis on surkea, kun jäin menoa ihmettelemään ja videoissa oli tarkennus hukassa.
Seli seli, mutta kivasti Mr. Lötköperä meni! Nyt kun vaan pysyis nuorukainen työkuntoisena ja sais paljon lisää lihasta sekä voimaa taakse. Etuosassa ei olekaan mitään toivomisen varaa, se on oikein hyvä tuollaisena.

... ja lopuksi vielä pakollinen videotodiste.

Ne pienen pienet erot

Hyvin likainen Voitto ajolenkiltä tulleena 15.8.2013

Mitä eroa on ajaa koppakärryillä ratsuopetetulla Voitolla tai ex-ravuri Kalileilla?

- Molemmat lähtevät katokselta ajoon ilman avustajaakin todella kiltisti. Ensin ketjut irti ja sen jälkeen täti kiipustaa kärryjen kyytiin. Tätä seuraa ohjien sovittelua ja istumapaikan hakemista, vasta tämän jälkeen hevosella on lupa lähteä kävelemään eteenpäin.Voitto lähtee löntystellen ja maisemia ihaillen, Kalilei poistuu paikalta pikakävelyllä korvat tötteröllä.

- Lenkillä Kalilei etenee kuin juna kiskoilla, ei ihmettele mitään ja pitää vauhtia yllä. Voitto haahuilee tien laidalta toiselle ja tekee pienen pieniä sivuaskelia ja pään kallisteluja huojuvan heinän, tiessä olevan kuopan, postilaatikon, ojassa olevan kissan tai jonkun muu objektin vuoksi.

- Hölkkävauhti ratsu-Voitolla on, noh, tädin nauttimaa nöpöhölkkää. Askel on pitkä, mutta rennon letkeä. Vauhti ei kasva eikä ohjista tarvitse jarrutella. Ex-ravuri-Kalilei etenee tietä pitkin ravurille normaalivauhtista reipasta hölkkää. Eli siis sellaista, että tätiä kyydissä pikkuisen jännittää ja mielummin menisi paaaaaaaljon hitaampaa. Ohjalla on painoa suht paljon ja varsinkin alkumatkasta tuntuu vauhti aivan pelottavalta!

- Edessä on pitkä suora tienpätkä, mitä tekee Voitto? Jatkaa rennon letkeää raviaan ja nostaa laukan pyynnöstä. Ruuna jatkaa pyörivää laukkaa askel toisensa jälkeen eikä pidä kiirettä. Laukkapätkän jälkeen siirtyy raville "Prrrrrr" -kehoituksella ja jatkaa matkaa ohjat löysällä. Entäs Kalilei? Kiihdyttää raviaan entisestään korvat antennina ja painaa ohjalle koko voimallaan hiittisuoran intervalliveto mielessään. Jos rikkoo ravin laukalle, sitten se on menoa. TODELLA KOVAA MENOA. Yleensä myös pukkien säestämänä. Jos pysyy ravilla, suoran päässä saa kiskoa vauhtia pois kypärän takaosa maata viistäen.

- Kotimatkalla Kalileilla on yhä kova kiire, mutta tässä vaiheessa ravurin hölkkävauhti ei tunnu enää ollenkaan niin pelottavalta. Oikeastaan vain mukavalta, oi miten kivasti yksi hevosvoima kuljettaa ja maisemat vaihtuvat! Kotimatkallakaan Voitolla ei yleensä ole hoppu mihinkään.

- Kotona ketjuihin pysähtyy pirteä ja itseensä hyvin tyytyväinen Kalilei. Silmät loistavat ja mieli on virkeä, herra sai tehdä just sitä mistä eniten pitää ja missä tietää olevansa hyvä! Voitto tepsuttelee kotiin yhtä rennosti kuin lähtiessä, jättää pään roikkumaan ketjujen varaan ja alkaa leputella takasiaan. Nuoren herran mielestä reissu oli ihan jees ja melkein pääsi tulemaan jopa hikikin.

Kalilei 13.7.2010

Vinkeä Voitto ja pörhäkästä liikkumista

* * * Maijan ratsastettavana 9.8.2013 * * *

Voitto oli tänään ensimmäistä kertaa lähikentällä Maijan ratsastettava ja siellä ympäristö on vähintäänkin haastava keskittymiselle. Vieressä kulkee suht vilkkaasti liikennöity tie, pihalla pörrää koiraa ja muksua, kentän vieressä on parkissa autoja sekä traikkuja ja kaiken lisänä taloon tehtiin ikkunaremonttia. Remonttimiehet aikasten railakkaasti kolistelivat, touhuskelivat ja pikanttina pikkulisänä heiluttelivat valkoista monen metrin kaistaletta jotain valkoista materiaalia.

Nuori herra oli alkuun hivenen pörheä, mutta hyvin nopeasti kanavoi aktiivisuutensa liikkumiseen ja eteenpäin tarmokkaasti polkemiseen. Meni meinaan aikasten kivasti!! Wau!

Näihin kuviin ja tunnelmiin.

Mr. Voitto Voimaton ja paluu ratsunoppeihin

Takana 2,5 kuukauden täysi loma, sitä seurannut parin viikon maastoilujakso ja nyt (6.8.2013) ensimmäistä kertaa kentällä vilkaisemassa mitä kuuluu Voitto 4 veen liikkumiselle. Kuului paljon parempaa kuin 13.5., jolloin ruuna on viimeksi aidatulla alueella piipertänyt. Askellus oli parempaa ja hevonen rennon tyytyväinen! Se on hyvä uutinen!

Positiivista kerrottavaa on myös siitä, että ratsuttaja- Maijan sanojen mukaan hevonen on paremmassa kunnossa lihaksistoltaan ja parempi suustaan kuin ennen.

Jos jotain hyvää, niin myös jotain huonoa. Voitto on todella voimaton takaa. Sen takapää heilahtee ja takapolvet lonksuvat, jopa niin että tämmöinen huonosilmäinen puskatätikin huomaa! Tämä toki toivottavasti tulee korjaantumaan ajan ja treenin myötä, mutta jotenkin sitä haluaisi "kaikki mulle nyt heti". Odotin varmaan jotain liikeihmettä ja täydellistä 4-vuotiasta kesän lomailun jälkeen.

Ei ollut kentällä liikkumassa mikään liitokavio, eikä valmis kouluratsu. Aiemmin olin jo hiukan kirveen heittänyt kaivoon, mutta nyt olen ihan pikkiriikkisen taas toiveikas. Mitään ei hevoshommissa saa ilman työntekoa ja se on meinannut hieman unohtua.

Yritän muistaa, että "KOVA TYÖ PALKITAAN AINA - EI HETI, MUTTA AINA!"

Laitetaan loppuun vielä peräti neljä videota päivän treeneistä. Kentällä katsottuna meno oli aivan erinäköistä omaan silmääni, mitä myöhemmin kotona tietokoneen ruudulta tarkasteltuna. Olisikohan kuitenkin ollut ne vaaleanpunaiset lasit päässä siellä ratsastuskentän hietikolla seistessäni?