LISÄTIETOA:

tiistai 12. helmikuuta 2013

Viikkokatsaus

Hyvää iltaa! Tämä on Tarulandian viikkokatsaus ja minä olen tämän sirkuksen tirehtööri Taru.

Voitto 4vee 3.2.2013

Viime viikon tapahtumista mainittakoon muutamia asioita lyhyesti:

Maanantaina vanhempi miniponivarsa sai kolmannen annoksen Coopersectiä väiveisiin. Pikku hiljalleen pitäisi kutinoiden lähteä. Katsellaan...

Tiistaina teimme puolireippaan 6,5 km maaston kokoonpanolla minä - Voitto 4vee ja Jesse - Kalilei. Tuo nelivuotias ansaitsee lenkistä viikon ensimmäisen SYDÄMEN! Nuorikko laukkasi tomerana, suoraa tietä, piiiiiitkän pätkän huippuhyvää laukkaa rentona ja nenä oikein nyökyssä. Ratsastajaa vaan nauratti, miten tuo onkin noin taitava!!

Keskiviikkona tallipoika-Jesse ja tallityttö-Eini ansaitsevat molemmat SYDÄMEN! Olivat siivonneet tarhoista päivän aikana 11 kotsullista hepankakkaa! 

Torstaina Voiton takaset näyttivät jänispattien polton jälkeen tältä:


Kuvanottohetkellä toimenpiteestä on aikaa 2,5 vko. Kaksi ensimmäistä viikkoa pyyhin kohtia joka ilta betadinella ja nyt olen rasvaillut rupia. Oikeasta jalasta ruvet ovat jo suurimmaksi osin täysin irti, mutta vasen puoli pitää tiukasti vielä kiinni omistaan. (Voitto 4vee ja jänispattien poltto)

Perjantaina oli melkein hevosvapaata, "oikeissa töissä" tuli vietettyä laatuaikaa 13 h. 

Lauantaina olimme maneesissa porukalla Jesse - Kalilei ja minä - Porre. Tallipoika- Jesse on oppinut ratsastuksen saloja lisää ja meni Kaltsun kanssa aivan super hienosti! Miten voikin tulla noin iloiseksi, kun katselee toisen ratsastusta?! Hyvänmielen SYDÄMEN saavat maneesikeikasta taidokkaat Kalilei ja Jesse!
Porre ei varsinaisesti loistanut maneesin kirkkaimpana ratsuna eikä omat istuntaharjoituksenikaan aivan loistavat varsinaisesti olleet. Tekisi mieli antaa itselleni miinus-sydän, mutta ehkä jäädään neutraaliin asteikkoon hyvän yrittämisen ansiosta!

Voitto 23.12.2012

Lauantaina ratsastin omalla pellolla Voiton. Tälläkin kertaa Voittis oli aivan super PRO! Se on vaan niiiiiin hyvä!!!!! Vaikka kuka sanois mitä, niin tuolla hevosella ratsastaminen on jotain sanoinkuvaamatonta! Sen ryhdikkyys, eteenpäin liikkumisen riemu ja voima ovat mahtavia! Voitto saa tietysti taas SYDÄMEN!

Sunnuntai alkoi matkaratsastusharjoitteella. Kalilei satulan alle ja mittarit päälle. Suunnitelmana oli 20 km tasavauhtinen, reipas lenkki. Mikä onnistui: lenkillä oli pituutta 20,75 km ja lenkki oli reipas. Mikä ei onnistunut: tasavauhtisuus. Kypsään keski-ikään ehtinyt piippakorvani kiikutti tiellä pikkasen aiottua kovempaa eli suoraan sanoen toisinaan kiitoravia ja toisinaan kiitolaukkaa. Annoin sen sitten mennä, ei se väärin ole, eihän... 

Tämä hullu repiminen näkyi suoraan palautumisena lenkin jälkeen. Talutin kotiin viimeiset yli 500 metriä loppuverryttelyn jälkeen ja siltikin sykkeet laskivat kotipihassa "sallittuun" (eli alle 64) vasta reilun 5 minuutin satulatta taluttelun ja odottelun jälkeen!

Toisena mieltä hämmentävänä asiana ihmettelin sykemittarin toimintaa lenkillä. Sykkeet olivat tasaisessa  (n.17 km/h) ravivauhdissa 130 kieppeillä ja yhtäkkiä mittari alkaa piipata, että sykkeet ovat yli 200. Tämä toistui lenkin aikana monen monta kertaa ja aina mittari myös palasi näyttämään näitä 130-140 lukemia. Onko nyt jotain vialla hevosessa vai mittarissa?

Lenkillä oli Rangerilla mukana huoltotiimi Upi ja Jesse. Upi on näissä mr-huoltajan hommissa jo jonkunlainen konkari ja monissa liemissä keitetty. Nyt sisäänajetaan Jesseä meille toiseksi huoltajaksi ja osaksi kisatiimiä.

Tallimme issikkaruuna Stimir

Sunnuntai jatkui toisella maastolenkillä. Porre ja Voitto kävivät tunnin maastokäpsyttelyn suurien tilsojen saattelemana. Tuli meinaan aivan valtavat korkkarit! Onneksi oli kaviokoukku mukana matkassa!

Viikon päättyi spesiaaliin tapahtumaan: Sain kunnian päästä tallilaisemme Elisan issikkaruuna-Stimirin kyytiin ja saada hyviä neuvoja istuntani parantamiseen! Kokemus oli kaikella tapaa oikein mahtava ja tämä hellyyttävän suloinen, musta karvapallo sai yhden uuden ihailijan suureen faniryhmäänsä! Viikon viimeiset ja ehkäpä suurimmat SYDÄMET ansaitsevat ehdottomasti Elisa ja Stimir! Taru kiittää ja kumartaa!

Tässä oli tämän viikkoinen Tarulandian viikkokatsaus. Se ei ollut lupaukseni mukaan lyhyt, mutta mikäpä muukaan teksti tässä blogissa.

5 kommenttia:

  1. Ihmettelit sykemittarin "hyppelyä", johtunee varmaan siitä että pollen syke hakkaa epätasaisesti ja siksi kahden lyönnin väli on joskus lyhyempi, joskus pidempi. Kone laskee näitä sydämen lyöntien "välien pituuksia" eikä esim minuutin keskivertoa esim 130 bpm. Näin ainakin viisaammat minua valistaneet =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tiedosta!!! Näinhän se taitaa mennä!! Taas olen oppinut uutta! :)
      Hivenen outoa vaan, että sykemittari on ollut käytössä jo yli vuoden ja nyt taisi olla ensimmäinen kerta kun mittari käyttäytyi näin.

      Poista
  2. Miten noi jänispatit siis polttamatta vaikuttais hevoseen? Mitään kun siis en niistä tiiä ja oppia on aina hyvä saada lisää :) Monelta kuullu niitä poltetun mutta "luonnossa" en oo nähny. Muistan kyllä jollain meiän tallilla polttojäljet nähneeni, ei kyllä yhtään hajua et oliko oma vai jonkun muun... :D Liikaa eri hevosia täällä kulkenu vuosien myötä x)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Emmääkään mistään mitään tiedä, mutta jos ne patit pääsevät pullahtamaan (ligamentit revähtämään pahasti), ne alkavat vaivata. Edessä lienee silloin ontumaa ja pitkää sairaslomaa. Nyt ne oli vielä suht helppo polttamalla hoitaa ja toivottavasti eivät jatkossa kovinkaan paljoa ilmoittele itsestään.

      Poista