Suuntana Punkalaidun ja matkaratsastuksen aluekisat

Huomenna, tai oikeastaan tänään lauantaina, on aamutuimaan lähtö Kalilein kanssa kohti Punkalaidunta ja mr-kisoja. Pienen luokkapohdinnan jälkeen päädyin starttaamaan 50 km ja tarkoitus olisi vipeltää se läpi kohtalaisen reippaasti. Keliksi lupailtiin ensin pelkkää sadetta, mutta onneksi nyt viikon edetessä on myös sääennuste muuttunut aurinkoisemmaksi.

Kisoihin ollaan valmistauduttu Maijan koulutreeneillä. Olimme eilen, torstaina, maneesissa piipertämässä notkistavia kuvioita ja ruuna menikin erittäin hyvin! Teimme taivutuksia ympyrällä ulos- ja sisäänpäin, kiemurauraa maneesin poikki, sekä kahdeksikkoa "koko rata leikkaa" -linjalla. Kaltsu on nykyisin huippu mukava kouluratsu ja Maijakin myöntyi toteamaan: sehän ravaa jo aivan kuin ratsu!

Kisavalmisteluihimme rutiininomaisesti jo kuuluva tavaroiden pakkaaminen autoon on suoritettu, kisaheppa on karsinassaan yötä keräämässä voimia ja huomisaamun lähtökuviot ovat selvillä. Lisäksi onhan tässä tullut tehtyä hiukan jotain muutakin kisoja ajatellen, näistä kirjoittelinkin heinäkuussa ennen edellisiä mr-kisoja oman postauksen.

Loppuun vielä muutama lisäkuva viime sunnuntain koulukisoista, ollaan Kalilein kanssa niiiiiin proon näköisiä näissä! Hih hih!

Koivumäen seurakoulukisat 9.9.2012

Olimme Kalilein kanssa sunnuntaina Koivumäen tallilla, Vaskiolla, seurakoulukisoissa. Kaltsun kanssa on treenit sujuneet viime aikoina erittäin hyvin ja uskalsin hiukan jopa toivoa hyvää rataa. Toive oli hyvin realistinen, koska teimme rikkeettömän ja sujuvan radan! Laukassa oli vielä vaikeuksia, mutta muuten alkaa olla homma jo kivasti hallussa!

Luokka HeB:3, tulos: 61,14%, sijoitus 8/20 (jäimme YHDEN pisteen päähän rusetista!)

Mitä parannettavaa vielä? Laukka kuntoon, oma istunta yhä vaan paremmaksi ja hevonen pidemmälle kaulalle. Lisäksi ratsastan liikaa oikealla ohjalla, koska ruuna toisinaan pitää siitä liiaksi kiinni.

Kuvista kiitän taas SUURESTI Terhiä!

Tässä kuvassa istunta on jo hyvin lähellä sitä mitä haluaisin!

Sinussa on jotain, jota muut ei ehkä näe. Se on jotain, joka minuun iäksi jää.

Tänään, perjantaina 7.9.2012, olimme Kalilein kanssa laukkaamassa "radalla".

Kuvista KIITOS Jaana Vuola! 

 

Kuvat saa suuremmaksi klikkaamalla!

Matkaratsastuksen elektroniikkaa

 Paljon on toivottu postausta GPS-laitteesta ja sykemittarista, joita käytän matkaratsastuksessa. 
Tässä se vihdoin tulee, esittelyssä omat laitteeni.

Kisa- ja treenikäytössä käytettäviä GPS-laitteita ja sykemittareita on suunnilleen yhtä paljon kuin niiden käyttäjiäkin. Valitsin hevossykemittarikseni Polarin, koska heillä oli helposti saatavilla oleva mallisto, hyvät nettisivut ja toimiva huolto. Polarilta osattiin myös erittäin hyvin vastata kysymyksiini puhelintuessa ja sähköposteihinkin sain vastauksen aina viimeistään seuraavana päivänä.

Lenkin jälkeiseen palautumisen seurantaan on aivan tavalliset stetarit ja Polarilta "sykekahva". Sykekahvan etuna on nopeus, mutta miinuksena toisinaan huono kontakti. Kuiva hevonen + talvi(karva) = yleensä nihkeästi toimiva sykekahva. Kesän kisoissa lits-läts- märässä kesäkarva-hevosessa kahva toimii erinomaisesti.

Sykkeen mittaukseen lenkeillä on pehmeät tekstiili-sykelätkät , jotka toimivat samalla "kellolla" kuin tuo yllämainittu sykekahvakin. Sykelätkistä toinen tulee satulan alle, lähetin satulaan kiinni "kumiremmillä" ja toinen sykelätkä satulavyöhön kiinni (kts. viereinen kuva). Ranteessa pidettävä vastaanotin näyttää hevosen sen hetkisen sykkeen, toimii takuuvarmasti myös kiitolaukassa.

Lähettimiä on kahdenlaisia; W.I.N.D:llä ja ilman sitä. Edellä mainitussa on pidempi kantavuus ja se riittää jopa muutaman metrin päähän. Meillä on tuo "perusmalli" ja sen kantavuus loppuu hyvin lyhyeen, esim. hevosen taluttaminen eri puolelta kuin lähetin on, katkeaa singaali.

Laitteistosta osa on koodattuja (eivät sekoile kanssakilpailijoiden / -ratsastajien vastaavista laitteista) ja osa koodaamattomia. Kaikki osat eivät sovi yhteen keskenään ja näiden kanssa itsekin sain hivenen aikaa aivotyöskennellä, jotta yhteensopivat lähettimet ja vastaanottimet löytyivät. Ensimmäisellä tilauskerralla kävi pieni kämmi puolin ja toisin eikä sykemittari ja rannetietokone ymmärtäneet toisiaan.

Lyhyesti siis: liikkeessä tekstiili sykelätkät (Equine T54H -lähetin) ja rannevastaanotin (FT1 -harjoitustietokone). Satulanpoisoton jälkeen sama rannevastaanotin näyttää sykekahvalla (T31 -lähetin & healthcheck) mitatut lukemat.

Uusiin älypuhelimiin on ladattavissa erilaisia ohjelmia matkan ja nopeuden mittaamiseen (esim. Sports-tracker), mutta meikäläisen seitsemän vuotta vanha perus-kännykkä ei ymmärrettävästi ole ihan tähän hommaan sopiva... GPS-laitteena meillä on Garmin Forerunner 310xt. Se on vedenkestävä, erittäin monipuolinen ja selkeästi luettava mittari. Minkäänlaisia erillisiä GPS-vastaanottimia olkavarteen ei tarvita, vaan kaikki tarvittava on tässä mittarissa. Suurena plussana on myös pitkäkestoinen, ladattava akku! Muistaakseni 80 km kisan jälkeen akusta oli käytettävissä vielä noin puolet, enkä sammuttanut laitetta edes taukojen ajaksi.

Garminiin saa valittua lähes paristakymmenen kohdan valikosta itselleen sopivat tietoruudut näytölle ja ruutujen määränkin voi valita 1 ja 4 välillä. Itselläni on näkyvissä eniten tarvittavat tiedot: nopeus, keskinopeus sekä kuljettu matka. Näyttöön saa valittua myös esimerkiksi huippunopeuden näytön, jos haluaa käydä kokeilemassa joskus mitkä on pollen "huippuvauhdit"!
Polarin GPS- laitteistossa on pitkänä miinuksena keskinopeus-tiedon puuttuminen matkan päällä. Matkan ja nopeuden mittaaminen pitää keskeyttää, jos haluaa vilkaista kuljettua keskinopeutta. Garmin näyttää keskinopeutta reaaliaikaisesti koko ajan.

Näitä kaikkia yllämainittuja elektroniikkalaitteieta voi käyttää yhdessä tai erikseen ja usein peruslenkillä kotona mukana onkin vain tuo Forerunner. Näen siitä helposti lenkin jälkeen vauhdin ja kuljetun matkan.
Vielä pitäisi tehdä tuotetestaus onnistunko yhdistämään Polarin sykelätkät ja Garmin rannekkeen. Jos saan lenkillä sykkeet näkymään suoraan Garminissa, ei tarvitsisi pitää toisessa kädessä Polarin kelloa pelkästään sykettä varten. Garminin mukana tuli ihmiselle tarkoitettu sykevyö, joten mahdollisuus onnistumiseen on olemassa.

Polarin Equine-mallistoon voi käydä tutustumassa: http://fi.polar.fi/fi/tuotteet/equine
Tilasin Polarin mittarit Hevarilta. Palvelu oli erittäin hyvää, voin suositella! http://www.hevari.fi/product_catalog.php?c=133
Garmin Forerunnerin voi ostaa esim. gigantista: http://www.gigantti.fi/

Sykekahva käytössä kisoissa 28.7.2012
Kuvasta kiitos Jaana Vuola!

Koulutuuppausta hyvällä fiiliksellä

Voitto 3vee toukokuussa 2012. Kuvasta kiitos Satu Österman!

Maanantai 3.9.2012

KALILEI pääsi pitkän tauon jälkeen Maija Heikkisen tunnille Ypäjän suokkikuninkaallisten aiheuttamien kiireiden helpotettua. Ruuna oli lomaillut muutaman päivän perjantaisen hierontahoidon jäljiltä ja energiaa oli kuin pienessä kylässä! 

Olimme ulkokentällä ja aloitimme käyntiväistöillä sekä kevyellä ravilla ympyrällä. Ravissa menimme pituushalkaisijaa pitkin kääntäen vuorotellen molempiin suuntiin päädystä. Tässä vaiheessa Kaltsu päätti nähdä jonkun mörön jossain ja aloitti pää pystyssä tanssahtelun pörinän säestämänä. Hetken aikaa kesti saada ruuna edes jotenkin kuulolle, mutta sen jälkeen olikin ravi erittäin tarmokasta! Laukassa jätkä otti ininä- pukkilaukka- lähdönkin, ei ainakaan kiristellyt paikkoja!

Mitään ihmeellistä ei tehty, mitenkään kummoisen hyvin ei hevonen mennyt ja koko treeniä leimasi hevosen keskittymättömyys ja vilkuilu ympäristöön. Jäi kuitenkin hyvä mieli Kalilein touhukkaasta olemuksesta!

VOITTO 3vee tuli samalla traikkukyydillä liikkumaan ratsain maneesin pehmeille puruille. Edellinen kerta olikin toukokuussa, joten kesälomaa ja kenttävapaata aikaa on pitkälti vietelty.
Lyhyen juoksutuksen jälkeen kiipesin kyytiin ja menimme ravissa ympyröitä ja suoraa uraa. Ruuna liikkui reippaasti ja tohkeissaan, ei mitään havaintoa tahmeasta varsasta, mistä muut puhuvat omien varsojensa kohdalla. Laukat nousivat molempiin suuntiin maneesin päädystä pienen ravikiihdytyksen jälkeen (toinen kerta laukkaa ratsastaja selässä). Laukka pysyi hyvin yllä, mutta pitää myöntää, että aikasten kovaa vauhtia mentiin. Voitto suoritti tehtävät hienosti ja oli mukava lopettaa ratsastus lyhyeen kaikkien juttujen toimiessa hyvin!


Tiistai 4.9.2012

KALILEIn koulutreenit jatkuivat heti seuraavana päivänä Minna Kauppisen katseen alla. Tämä taisi olla erittäin hyvä ratkaisu, koska ruuna oli SUPER FANTASTINEN alusta alkaen! Kaltsu on purrut oikealle kiinni aina välillä ja jään silloin erittäin helposti vetämään siitä ohjasta vastaan. Nyt kuitenkin keskityin pitämään vasemman ohjan kunnolla kädessäni ja helppaamaan toiselta puolelta.

Alkujumpaksi tehtiin käyntiväistöjä ja ympyrällä taivuttelua ulos sekä sisälle. Nämä olivat erinomaisia harjotteita Kalileille ja sain ruunan ratsastettua tasaiseksi molemmille ohjille sekä pitkälle kaulalle. Ravissa samaa taivutusharjoitetta ja piti ratsastaa tarkasti, jotta sain pidettyä asetuksen ulkona ja hevosen samaan aikaan ympyräuralla! Kun asetus pysyi ulospäin hyvin, piti takaosaa siirtää myös aina pätkittäin samaan suuntaan. Tätä tehtiin ravissakin ja oli tosi vaikeaa hahmottaa oman kroppansa paikkaa liikkeessä. Tuntui siltä, että aina joku jalka, käsi, pää, olkapää tai muu osa oli väärään suuntaan tai kenossa.

Tästä päästäänkin ehdottomasti päivän parhaimpaan osioon: laukkaan! Esitimme parempaa laukkatyöskentelyä kuin ikinä!!! Ympyrällä teimme taivuttelua ulos ja sisälle ja laukka säilyi koko ajan hallinnassa. Ei raville putoamista, ei kanttailua, ei ravurin epäonnistunutta kaahotuslaukkaa eikä mitään! Laukka säilyi myös suoralla uralla ja mikä hämmentävintä; Kalilein muoto laukassa oli erittäin pyöreä ja tasainen. Ensimmäistä kertaa ikinä koskaan! Tunne oli mitä uskomattomin! Tästä seurasi myös itselle jopa keskinkertainen istunta laukassakin, on vielä paljon treenattavaa etten laukassa kellahda etukenoon ja purista reisillä sekä polvilla.

Jonkun aikaa on jo ollut jonkunsortin ratsimasis päällä, mikään ei ole onnistunut ja alamäki on jatkunut pitkään. Nyt tuli sellainen super onnistuminen, että jaksaa taas ne huonotkin päivät! Kalileita on ratsastettu raviuran päättymisen jälkeen tavoitteellisemmin 1,5 vuotta ja nyt alkaa sitä tulosta huomata erittäin selvästi vihdoinkin!

Matkaratsastuskisasuunnitelmia

SM-kisoissa 28.7.2012: ratsastaja- Taru, huoltaja- Upi ja kisaratsu- Kalilei

Heinäkuussa järjestettyjen matkaratsastuksen SM-kisojen jälkeen Kalilein mr-jutut ovat olleet hiukan tauolla. Raskaasta kisasta on nyt toivuttu reilun kuukauden ajan lomailulla, maastokävelyillä sekä kouluratsastuksella. Yhtään yli 10 km pitkää maastolenkkiä ei ole tehty eikä vauhteja olla otettu. Kouluratsastustreenit ovat kyllä olleet erittäinkin hikoiluttavia ja työntekoa on vaadittu, aivan löysään lomamodeen ei missään tapauksessa olla kumpikaan päästy löysähtämään.

Katseet on nyt käännetty loppuvuoteen ja tarjolla olisi muutamat mr-kisat vielä. Lopullisia päätöksiä kisoihin lähtemisestä / lähtemättä jättämisestä ei olla tehty, mutta raakaversio kisakauden lopusta on selvillä.
Viime viikon lauantaina, 2.9., olin ilmottautunut Liesjärvelle matkakisoihin, mutta se valitettavasti kaatui jo heti alkuunsa huoltajan puutteeseen. Avomies Upi hengaili TYKSissä osastohoidossa sairautensa sanelemana enkä saanut korvaavaa huoltajaa taiottua mistään.

KISAKALENTERISUUNNITELMA SYKSY 2012:

* Syyskuu 15.9. SISU, seura+alue+kansallinen, Punkalaidun
Oman seuran "kotikisoissa" startataan seuraavaksi. Mietinnässä on ollut menisikö 50 km reippaalla vauhdilla vai 60 km hitaammin. Olen ehkä hiukan liikaakin tasaisuuden tavoittelija, en uskalla "repäistä" ollenkaan vaan haen varmoja suorituksia hitaammalla vauhdilla.
Kelin olettaisi olevan vielä kohtuu asiallinen. Myöhemmin syksyllä kylmä ilma + tuuli + sade ei kisapäivänä ole hyväksi ratsastajalle, huoltajalle eikä varsinkaan hevoselle. Kalilein olen huomannut pidemmällä matkalla, ja varsinkin yhdistettynä koleaan keliin, menevän todella helposti jäykäksi jopa lenkin aikana.

* Lokakuu 6.10. Pegasos ja MySeRa, seura+alue, Laitila 
Uusi järjestävä seura(t) ja uudet maastot: pakko mennä vilkaisemaan meininki, kun lähellä järjestetään! Viikkoa aiemmin ollaan oltu mr-valmennusleirillä, joten osallistumme tänne vain kannatuksen vuoksi. Kisamatkana lienee 30 km, ehkäpä jopa 15 km, jos joku tuttu tarvitsee kisoihin "henkistä tukea" ensimmäisessä mr-kisakoitoksessaan! 

* Lokakuu 6.10. SISU ja KiiRa, seura, Kiikoinen
Samana päivänä ylläolevan kanssa, tämä jää väliin.

* Lokakuu 20.10. PIRMA, FEI CEI* + kansallinen 80 km + aluemestaruus 50 km
Tämä oli meidän yksi tavoite tällä kaudella. Oli ajatus startata kv-tasolla (FEI CEI*) 80 km, mutta ajatuksen asteelle jäi. Olisi pitänyt rokottaa Kalilei "alusta alkaen" uudelleen, kv-tasolla rokotusten väli saa olla vain puoli vuotta (kansallisella ja sitä alemmalla tasolla yksi vuosi). Tämä ei olisi ollut mikään suuri ongelma, hyvin olisi ehtinyt hoitaa asian ennen kisoja.
Suuremmaksi ongelmaksi muodostuikin tarvittavan kisapainon saaminen! CEI*-luokkaan määriteltiin painorajaksi 70 kg eli ratsastajan + satulan varusteineen pitää painaa vähintään tuon verran. Meiltä jää yli 10 kg puuttumaan enkä yhden kisan vuoksi ala irtopainoja satulaan hommailemaan. Pitäisi ratsukin niihin totuttaa ja siinä aika jäisi lyhyeksi.

* Marraskuu 3.11. SuMaRa, seura+alue+kansallinen, teemana Halloween
Kauden viimeinen rutistus tapahtunee Halloween-teeman mukaan. Kisamatkaksi on ajateltu 50 km ja siihen onkin hyvä lopettaa jo aikaisin keväällä alkanut kisakausi.

Hierontapäivä

Perjantaina kävi Jaana Vuola hieromassa Kalilein läpi. Jumeja löytyi, mutta ne eivät olleet mitään kovin pahoja ja paikoissa, jotka ovat yleisiä kilpakäytössä olevalle ratsulle. Hieronta muistutti taas mieleen monipuolisen liikunnan tärkeyden! Mistä tulikin myös mieleeni, että pitäisi treenisuunnitelmaa tehdä tulevalle syksylle...

Kalilein kisakalenteri alkaa pikku hiljalleen hahmottua loppuvuodeksi. Raakaversio asiasta löytyy oikean puoleisesta "valikosta", mutta asiasta on tulossa myös tarkempi blogipäivitys kunhan kiireiltäni ehdin.

* * *

Alla on Jaanan lähettämä palaute Kalilein hoitokerrasta. Voin erittäin lämpimästi suositella Jaanaa!
Jatkossa meidän pitäisi vilkaista satulan sopivuus, lisätä liikutukseen esteratsastusharjoituksia, kärryillä ajoa sekä kiitolaukka ja liikutuksen jälkeen venytellä jalkoja.

Hevosen liike on etujalkojen osalta hyvin mielenkiintoista, osin ulospäin suuntautuvaa liikettä mutta kuitenkin sinänsä puhdasta.
Palpoidessa selkeät jumit löytyvät kaulan ja lannerangan alueelta. Kintereet ovat hieman turvonneet, enemmän oikeasta ja myös oikea takapolvi vähän lämmin.

Kaulan alueella on jo kroonisen tuntuinen lihasjumi (trapeziuksen kaulaosa) mikä vaikuttaa lapaluun liikerataan. Jalan taaksevientiin ja loitonnukseen. Sekä lihaksen alla oleva syvä lihas voidaan olettaa olevan myös jumissa, jonka tehtävä on nostaa niskaa ja vetää lapaa selkään päin. Nämä ovat yhtenevät huomiot hevosen etujalkojen liikeradan kanssa. Lihaksessa oli useita triggereitä mitkä paineltiin auki, hevonen vastasi erittäin hyvin paineluun, nuokkuen ja maiskutellen.

Toinen ongelmakohta löytyi lannenikamien kohdalta. Hevosen selkä sinänsä oli ok mutta lannerangan kohdalla oli selkeä jäykempi paikka. Alueella oli myös pientä nestekertymää. Arvailin kyseessä olevan satula, mikä ei istu kunnolla takaa vaan "hakkaa" selkää jonkin verran, jolloin paine kohdistuu juuri tälle alueelle. Oikealla puolella oli triggeri mitä painaessa hevonen ensin hermostui ja sitten kivun lievittyessä meinasi kopsahtaa kokonaan transsiin turvan lähestyessä lattiaa.

Hevonen keskittyi hierontaan hyvin ja antoi palautetta selkeästi. Triggereiden painamiseen ja avaamisen rentoutui täysin.

Tein selän alueelle kraniosakraalihoitoa, minkä ajan hevonen seisoi rentona ja täysin jalat lattiaan liimattuna, keskittyen 100% ja silminnähden nauttien nikamien liikuttelusta.

Lopuksi perusvenyttelyt ja sen yhteydessä nivelten mobilisaatiot. Antoi venyttää hyvin, vas.etujalka venytykset aiheuttivat pientä tasapaino ongelmaa mutta ymmärtääkseni hevosta ei ole paljoa venytelty niin tämä saattaa olla ihan tottumiskysymys. Takajalat olivat aluksi jäykät mutta lopuksi venyi ok.