LISÄTIETOA:

tiistai 9. elokuuta 2016

Kesäkutinaponin kuulumisia

* * * KutiKutiKuti KraapsKraaaps edelleen vaan * * *

Kun kutittaa niin pitää kutittaa takaisin.

Kutinamestoilta taas tervehdys! Viikon luontoääni on ollut raapsraaps ja hinkutihinkuti eli ei mitään erityisen uutta tai ihmeellistä täällä. Ponia kutittaa ja mää pesen sekä rasvaan - ihan perussettiä siis.



Pahimmat vauriokohdat ovat ääripäissä. Silmien ympäriltä on raavittu karvat pois ja hännäntyven reunoilla on iho paikoitellen melkeinpä kokonaan auki. Lisäksi on jännissä kohdissa myös karvattomia, jopa verestäviä haavoja: nälkäkuoppien päällä, sään lähellä harjan vierellä ja jopa etujalkojen sisäsyrjillä. Lieneekö tullut siitä piehtaroimisesta maata vasten.



Mää tuossa aiemmin höpisin jo siitä, että olen tilannut Hurmakselle ihottumaloimen. Päätin samantien panostaa Snuggy Hoodsiin ja klikkailin merten takaa tänne saapuvaksi loimiosan sekä erillisen kaulakappaleen hupulla ja pukemista helpottavalla vetoketjulla.

Otin pienimmän mahdollisen ns. taviskoon (pienemmät vain erikoistilauksella tuplakalliilla...) ja TSADAAA, tähän kokoon olisi mahtunut kaksi miniponia peräkkäin. Hurmas näyttää tuossa ylemmässä kuvassa pesun jäljiltä lähinnä kärsivältä ja mr. Miniponi on kiinnostunut onko hänen laumaansa tullut kenties uusi asukas kun väri on noin jännä.


Tässä vielä erikseen tämä hieno KAULAPALA kiinteällä hupulla. Hekoheko. Se olisi yksinään jo ollut suunnilleen ponin pituinen. Tämmöinen tarina tällä loimella ja onnea loimelle uuteen kotiin! Tämän takin visiitti täällä tontilla oli ikävän lyhyt.

Tällä setillä me mennään nyt.

Solhedsin seerumin myötä iho alkoi hilseillä tosi paljon ja koin sen huonona asiana. Pullon loputtua siirryin siihen mitä kotoa löytyi iso säästöpakkaustuubi: Bepantheneen. On muuten ihan ykköshyvä! Olen vain kerran päivässä iltaisin levittänyt tätä hännänjuureen, otsatukan alle ja missä milloinkin on ollut jotain ihovauriota. Hännän alunen on tosi hyvännäköinen ja itse häntämartokin on oikein jees. Mielestäni hännästä on jouhien katkeaminen loppunut eli kutina on vähentynyt ehkäpä.

Shampoossakin olen mennyt jokseenkin siitä mistä aita on matalin. Ostin jotain halppis tervashampoota ja se on tuntunut toimivan tehtävässään kelvollisesti. Pääasiassa pesen vain vedellä, mutta kun poni viikonkin kuorruttaa itseään tomuun, pölyyn ja muuhun maa-ainekseen, alkaa olla kutinapaikoissa ihan kiva sympioosi niillä ja meitsin levittämällä tahmealla bepanthenella...

Älkää välittäkö junttivaatteista, olen maalanut taloa.

Hoitorutiini on muutenkin alkanut löytyä. Olen todennut että ponin hilaaminen talliin kunnon pesua varten on paljon isompi paha kuin se että kannan ihanalla synttärilahjaksi saamallani (kiitos vaan Marjut! ;)) vaaleanpunaisella kastelukannulla vettä laitumelle.

Poni riimuun ja käteen naru, kastelukannu polven ja toisen käden varaan ja kolmannella kädellä pöyhin kutiavaa aluetta. Neljännellä kädellä pyrin estämään kahden laidunkaverin parveilua aivan samassa neliömetrissä meidän kahden, minun ja Hurmas-ponin, kanssa.

Haastetta hommaan tuo kastelukannu, josta alkaa veden vähenemisen myötä kuulua loiskuvaa ääntä. Poni ei pidä siitä eli lähtee liikkelle, koska poni lähtee liikkeelle alkaa loiske kuulua enemmän. Ja koska loiskuvaa ääntä kuuluu enemmän, poni menee alta pois kovempaa. Ja koska... jne. Eli tosi helppoa ja kivaa. Jes!

Bepanthen osaa sentään käyttäytyä. Se istuu täydellisesti korkki aukinaisena taskuun ja sieltä on yhdelläkin kädellä ääreist helppoa puristaa tarvitsemansa määrä tavaraa. Levittyy harjan juureen hieman hankalasti, mutta ei mahdoton juttu kuitenkaan.


... ja mitä tulee ihottumaloimeen, niin en ihan vielä luovuttanut sen suhteen. Eilen pakettilähetti hurautti pihaan ja toi terveisiä Huittisten suunnalta. Tästä lisää seuraavalla kerralla!

12 kommenttia:

  1. Ai teilläkin aiheutti Solheds hilseilyä, täällä sama! Onkohan se jotenkin huono juttu vai hyvä? Tosin täysin auennut harjamarto umpeutui Solhedsilla 4pvän sisään, joten ei kait voi valittaa. Ajattelin käyttää sitä niin kauan kunnes iho on kokonaan parantunut ja sitten kokeilla miedommilla tököteillä juuri tuon hilseilyn takia. Meillä on myös miniponilla hännässä samassa kohdassa ongelmaa kuin teillä, onneksi vain vähemmän. Ihottumaloimi on ollut ihan ykkösjuttu, sillä ja Solhedsilla on kutina kadonnut melkein kokonaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En oikein tiedä onko se hilseily syy vai seuraus. Tai siis ärsyyntyykö iho lisää vai onko se vaan parantumisen seuraus. :) Meillä nyt kuitenkin purkki loppui ja käyttö siinä samalla. Ens kesänä voin pohtia sitten taas asiaa uudelleen, jos poni on vielä talossa tuolloin.

      Ihottumaloimi meilläkin on nyt käytössä. Toivottavasti auttaa kutinaan hyvin! :)

      Poista
  2. Mä ostin sitä solhedsin 3:sta, sen kai pitäis estää ötököitäkin.. ei kyllä estä, mutta ei aiheuta hilseilyäkään. Parantaa kyllä ötököiden syömää ihoa mutta mun mielestä tervarasva pysyi pidempään ja pioneerin hoitoöljy oli jopa hitusen parempaa kuin tämä solheds, mutta ainakin on nyt kokeiltu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokeilemaan minäkin lähdin, kun niin paljon on Solhedsia mainostettu ja kehuttu. :) Ei kuitenkaan tainnut olla meidänkään juttu. Mielummin harjaankin hieron jotain nestemäisempää tavaraa. Solhedsin seerumi oli sellaista majoneesimaista ja sitä oli vaikeaa saada kaikkialle minne halusi aineen päätyvän.

      Ja ötököitä ei estä mikään muu kuin myrskytuuli ja kaatosade! :D

      Poista
  3. Jos hilseilee isoina laattoina ja sen alta tulee normaali, terve ja kimmoisa iho, on se hyvä juttu, kun tulehtunut iho uusiutuu ja irtoaa. Jos taas pientä hilsettä tai alta ei tuu hyvä iho esille, niin huono. Tänä kesänä on tullut useempi tapaus esille, missä uusittu koostumus on saanu ihon märkimään, joten mä jätin Solheds-kokeilun tältäkin kesältä. Me mennään Pioneerilla nyt, ei ainakaan pahenna oireita. ":D"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu juuri isoja laattoja, jouhiin takertuineina, irtoaa ja iho on alta ehjä mutta punertava (vielä ärtynyt/parantumassa?). Kiitos tiedosta :)

      Poista
    2. Mää kans mietin tuota hilsehommaa, että onkohan se hyvä vai huono juttu. Solheds oli itselleni ihan uusi tuttavuus, joten kiinnostuneena tietysti kokeilin poniin sitä. Aiemmasta koostumuksesta ei olekaan kokemusta. :)

      Poista
    3. Itsekin siis olen yrittänyt sitä harjamartoa tutkia, että mistä hilse tulee ja onko iho ärsyyntymässä lisää. Hieman haastavaa vaan yrittää saada harjaa jakaukselle ja yrittää pitää ponia samaan aikaan paikoillaan. :D

      Poista
  4. Taruilua parhaimmillaan! Saa taas vedet silmissä nauraa kun oot vaan niin hyvä kirjottaja! :)
    -H

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahahaaaa, juujuu, niin varmaan. :D
      Mutta kiitos vaan kehuista! :D

      Poista
  5. Onko kukaan kesäihottumaisen omistajista kokeillut ns. Seerumirakeita? Ystäväni kesäihottumainen sai noista suuren avun ja voi ulkoilla ilman loimea. Syksyllä kannattaa kuulemma ottaa veri ja tehdä rakeet, auttaa paremmin sitten seuraavana keväänäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle tämäkin ihan uusi juttu johon törmään vasta nyt miniponin kutinan myötä. Facebookissa taisi olla "kesäihottuma" -ryhmässä tästä jotain höpinää, jos oikein muistan. En vaan vielä perehtynyt keskusteluun sen enempää. :)

      Poista