LISÄTIETOA:

keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Kevyin askelin

Askeleeni ovat kevyet, kuljen pää vaaleanpunaisissa hattarapilvissä. Tapahtui kovin miellyttävä asioiden yhteensattuma tänään. Pääsin ratsastamaan! Eikä siinä koko totuus. Pääsin ratsastamaan molemmat hevoset, erinomaiselle kentälle ja lapsenvahti järjestyi talon puolesta! Ihanaa! Eikä iltatreeneissä yksikään ötökkäkään erehtynyt rikkomaan täydellisyyttä.

Mäntymäen Voitto 5vee
En ole Voiton selässä itse ollut kentällä työskentelemässä sitten viime vuoden kevään (kuka uskoo?!)! Sisäänratsastin nuorukaisen itse aikoinaan, mutta sen jälkeen annoin ammattilaisille ratsukoulutuksen jatkoratsutukset hoidettavaksi. Olen toki koko ajan hoitanut maastoilut, joten hevonen ei varsinaisesti kovin vieras ole.

Voitto oli aikas... hmm... jännä ratsastettava. Tänään se oli edestä hidas ja jopa raskas, mutta samaan aikaan pohkeelle todella herkkä. Tuntui, että takapää potkii vauhtia voimalla mahan alle ja liikelaajuutta oli liikaakin. En saanut pakettia ollenkaan kasaan ja taisimme ruunan kanssa olla molemmat yhtä pihalla. Puolen tunnin perustyöskentelyn jälkeen hevosta tallissa riisuessani päällimmäinen ajatus oli hämmennys. Ei ollut ollenkaan helppoa eikä sujuvaa. Joku on joskus kehdannut vieläpä kysyä miksi en itse kisaa tällä hevosella. (Niin, noh, miksiköhän... Hah hah.)

Koeratsastin tässä samalla suosikkiestesatulani meillä olevista ehdokkaista; CB:n VVS Jumpin! (Kts. edellinen kirjoitus) Satula oli mitä parhain! Kyllä tuommoisen kanssa kelpaisi kevennellä maastossa ja aidatulla alueella! Luulen, että kauppoja aloitetaan hieromaan tästä penkistä!

Porre 17vee

Porre oli tänään aivan super mahtava! Tein alkuun paljon temponvaihteluita lyhyin välein ja sain papparaisen heräämään hienosti pohkeelle. Sen jälkeen kaikki olikin kuin tanssia! Laukkakahdeksikko, toisen kaaren ollessa vastalaukkaa, meni hienosti ja vanhus oli aivan liekeissä. Porre osaa kaiken sen mitä osaan siltä pyytää, olo satulassa on aivan mahdottoman tuttu ja turvallinen, kenttätyöskentely Pörrillä on jotain niin parasta!

Tämän reissun jälkeen on taas akut ladattu täyteen. Porren tuoman mahtavan fiiliksen voimalla suorittaa arkea taas monen monta päivää naama virneessä ja vastoinkäymiset täydellä tarmolla selvittäen. Hevosterapia on todella voimaannuttavaa - sitä ihmettelee itsekin jokaisena kertana!

2 kommenttia:

  1. Heppaterapia on ihmeen toimivaa kyllä, itsekin aina ihmettelen kun esim mieli on maassa ja sitten nousee hevosen selkään, niin ratsastuksen jälkeen on lähestulkoon aina aivan mahtava fiilis! :)

    VastaaPoista